Sieppi Harri Alfred

O’ Captain, my captain

2008-07-26T04:04:00.000-07:00

Siitä on pitkä aika, kun olen viimeksi istunut koneen ääreen kirjoittamaan jotain omaa. Tänään pari sanaa koulutuksesta. Pohjana tälle kirjoitukselle on mm. elokuva ”Kuolleiden runoilijoiden seura” (Death Poets Society, 1989). Kirjoitus on itseäni varten ja liian pitkä ulkopuolisen luettavaksi.

Yksi suurimmista pienten ryhmäkokojen puolesta puhuva tekijä niin peruskoulutuksen, toisen asteen kuin korkeakoulutason opinnoissa on erilaisuuden hyväksyminen sekä siihen kannustaminen. Pienissä ryhmissä eri persoonat pääsevät esille ja parhaimmillaan tuottavat huomattavan suurta lisäarvoa yhteisölle. Lisäarvoa, joka muuten olisi voinut täysin hukkua Hälyyn.

Asia on oikeastaan aika simppeli ja helppo ymmärtää. Yhtenäistäminen, laitosmaisuus tai vaikkapa tiukka ulkoinen kuri pakottaa yksilön luopumaan omista persoonallisuuden tekijöistään ”suuremman hyödyn” eli ryhmänkoheesion puolesta. Taas toisaalta juuri nämä ”vastarannan kyyhkyt”, jotka uskaltavat uhmata tätä ulkoisen kurin ympäristöä, tekevät usein kaikista suurimpia tekoja ja saavuttavat enemmän kuin kukaan voisi ennalta arvata. He pystyvät ajattelutapaan: ”Out-of-the-box”.

Muutamia esimerkkejä tällaisista persoonista voisi olla esimerkiksi tiedemies Albert Einstein, joka erosi koulustaan kun häntä ei miellyttänyt koulun mekaaninen tapa opettaa asioita. Einsteinin tavoin myös Winston Churchill muistetaan vanhassa koulussaan itsepäisenä, itsenäisenä ja kapinallisena nuorena, josta koulu myös häntä pyrki aina tilaisuuden tullen myös rankaisemaan. Silti nämä kuuluiset henkilöt ylsivät tekoihin, jotka historian kirjat tulevat aina muistamaan.

Silti, meillä on Suomessa, kuten niin monessa muussakin maassa tapana suosia ryhmädynamiikan korostamista, tiimipelin tärkeyttä, joukkueurheilulajeja, joissa lapset pääsevät oppimaan näitä tärkeitä yhteen hiileen puhaltamisen taitoja. Aivan samalla tapaa, kuin jo 1800-luvulla me laitamme nuoret erilaisiin laitoksiin, kuten koululaitokseen ja armeijaan. Paikkoihin, joissa heille pyritään iskostamaan ulkoa erilaiset käyttäytymissäännöt, tavat oppia asioista tai vaikkapa marssia samaan tahtiin. Onko tämä järkevää toimintaa?

Asiaa voisi pohtia kahdesta eri näkökulmasta ja toivottavasti näkökulmia syntyisi muiden mielissä vielä lisääkin.

Ensinnäkin on varmasti todella tärkeää ja kiistatonta, että jokaisen tulee oppia toimimaan yhdessä muiden kanssa, huomiomaan muiden ihmisten tarpeet ja toteuttamaan omia tarpeitaan niin, ettei se keltään muulta pois. Tämä lienee selvää. On myös havaittu, että on hyödyllistä että ihmiset oppivat puhaltamaan yhteen hiileen niin, että ryhmä yhdessä saavuttaa suurempia asioita kuin yksilöt. Ryhmän jokainen jäsen tuo mukanaan yhteiseen toimintaan omat vahvuutensa ja ihmisten vahvuudet yhdistämällä, muiden kanssa ajatuksiaan opponoimalla, se tuottaa lisäarvoa jota muuten ei syntyisi. Tämäkin on ihan pelkästään hyvä asia. Mutta kun ryhmän toiminnan ulkoista olemusta pohditaan pidemmälle, syntyy eri näkemyksiä;

Kommentti 1. ”Muistan sen kuin eilisen. Taulussa luki: Sotilaallinen kuri tarkoittaa annettujen käskyjen ja määräysten järkähtämätöntä noudattamista. Komppanianpäällikkö väänsi sen vielä rautalangasta. Jos annetaan käsky hypätä kaivoon, teidän kuuluu hypätä ja jättää hämmästelyt sikseen. Siis: unohtakaa yksityisajattelu ja totelkaa järjettömiltäkin kuulostavia käskyjä.” (Tiede.fi – linkki alla)

Kommentti 2. ”No ei sitä nyt voi kieltää, etteikä itsekuri jossain tasolla kasvaisi. Sillä jokaistahan siellä vituttaa. Toiset jaksavat kestää sen, eivätkä ala individualisesti kohottamaan itseään massasta muiden yläpuolelle keräämällä itselleen huomiota kaikella mahdollisella tavalla, hyvällä sekä pahalla. Kaikesta sopivasti keskitasosti herättämättä huomiota on parasta armeijassa, kaikille se ei sovi. Jonkun psyyke ei edes kestä sitä, kun joku pikkukapiainen huutaa. Se huutaminenkin tosin kuuleman mukaan melkein kielletty jo.
Vai kumpi vaatii mielestänne enemmän itsekuria, olla huutamatta idiootille takaisin vai huutaa takaisin? Siinähän se perimmäinen kysymys on. Ideologiat ja pasifismiukset hiiteen, kumpi vaatii enemmän itsekuria? Turha tähän taas kenenkään ruvella huutelemaan lammasaivoisia seuraajia, kysymys on itsekurista eikä idealismista.”, nimimerkki thuga101

_________________
"resistance is futile"

Kommentti 3. ”Ulkoinen kuri sopi minulle, ja sopii edelleen. Minusta on esim. hyvä että vaimoni käskee minua kotitöihin - kun kotityöt on tehty saan ehkä taas keskittyä omiin juttuihini. AS-poikani lienee tullut minuun kun hän ahdistuu siitä ettei lapsilauma tottele opettajaa, tai kun sääntöjä ei noudateta. Komppaniassani ei ollut liikaa kapinoitsijoita pilaamassa yhteishenkeä.”, nimimerkki Eskous

Aika ajoin on kamalan vaikea ymmärtää, miten ketään voi hyödyttää se että ihmiset kävelevät samaa tahtia, syövät samaa ruokaa, pukeutuvat samoihin vaatteisiin, vastaavat kysyttäessä aina samalla tavalla, asuvat samanlaisissa tiloissa ja ottavat annetut ohjeet ja käskyt kirjaimellisesti, ilman omaa pohdintaa. Tähän ajatukseeni, jota pohdin tänä aamuna, on ollut pitkä matka. Mutta kyse on järkeilystä, joka ei sinänsä ole ristiriidassa minkään sisäoppilaitosnormin tai armeijan koulutustavan kanssa. Eräs kuuluisa kenraali on osannut 2000-vuotta sitten laittaa ajatuksen paperille niin, että sen voinee suurin osa hyväksyä. ”Yleensä monien johtaminen on sama kuin harvojen johtaminen. On kyse organisaatiosta” (Sun Tzu) Tämän ajatuksen pohjalta minä ymmärrän, että jokainen on ja saa olla erilainen. Kyse on vastuusta. Organisaation tulee huolehtia, että ryhmän jäsenet tulevat henkilökohtaisesti huomioiduksi. Mikäli tämä ei toteudu, syntyy ongelmia.

Mielestäni meidän koulujärjestelmän ja muiden suljettujen järjestelmien kuten armeijan ongelma on, ettemme ehkä ole vieläkään havainneet erilaisuuden hyötyjä. Varsinkin armeijassa pyrimme väkisinkin muokkaamaan joukosta yhtenäistä konetta, joka puksuttaa niin myötä kuin vastatuulessa. Koulussa yksilöt saattavat hukkua suurien ryhmäkokojen jalkoihin ja yksilöiden henkilökohtaiset vahvuudet jäävät huomioimatta. Kuka tietää, montako Einsteinia ja Churchillia ollaan tämän takia ”hukattu”. Pahiten tämä näkyy vanhempien käyttäytymisessä.

Varmasti suurin osa vanhemmista on joskus, hyvässä uskossa tietenkin, painostanut lapsiaan tekemään tiettyjä asioita, harrastamaan tiettyjä lajeja, harjoittamaan tiettyjä osa-alueita, hakemaan tiettyyn kouluun tai pyrkimään tietylle uralle. Liian usein on varmasti jäänyt kysymättä lapsen mielipideasiasta. Mikäli lapsi ei haluakaan lääkäriksi vaan mieluummin sairaanhoitajaksi tai vaikkapa bussikuskiksi, tulisi tämä hyväksyä. Toki vanhempien vastuu on tällöin tuoda esille erilaisia näkökulmia, taustatietoa ammateista ja lisätietoja, mutta lopullinen päätös on luonnollisesti meidän jokaisen oma. Kuolleiden Runoilijoiden Seuran (elok.) mukaan työnteko ja opiskelu ovat vain välineitä, joiden avulla ihminen pääsee toteuttamaan todellisia tarpeitaan: rakastamista ja itsensä toteuttamista. Ehkä tämä pitäisi olla jokaisen lastaan opettavan vanhemman tiedossa ja näkyä käyttäytymisessä, kun neuvovat nuoriaan.

Politiikka tulee mukaan kuvioon, kun lähdetään pohtimaan niitä tapoja, joilla tällaiset pienet ryhmäkoot voitaisiin toteuttaa. Olisiko se yhteiskunnan vastuu vai olisiko se vanhempien oma valinta, johon voisi vaikuttaa laittamalla dollareita pöytään? Onko oikein, että meillä yhtenäinen ilmainen koulujärjestelmä, joka on avoin kaikille, osaksi pakollinen suorittaa? Henkilökohtaisesti voisin olla valmis lyömään paljon dollareita pöytään, jotta minun lapseni joskus pääsisivät mahdollisimman kannustavaan, virikkeelliseen ja ominaisuudet huomioivaan opetukseen, jossa eli valikoituneita nuoria ja parasta saatavilla olevaa opetusta. Onhan näillä periaatteilla myös antiikin kreikassa koulutettu maailman tunnetuimmat filosofit.

Epäilemättä jokainen meistä haluaa hyväksyä erilaiset yksilöt, mutta silti käymme yhdessä kirkossa, pidämme töissä ja koulussa tietynlaisia vaatteita, puhumme ihmisille tietyin normein ja käyttäydymme tietyllä tavalla. Se on meille opetettua. Mutta mitäpä käy Welton Academyn sisäoppilaitoksessa v. 1959, kun uusi englannin opettaja hyppää kesken oppitunnin työpöydälleen etsien opetukseen uutta näkökulmaa ja kehottaa oppilaita tekemään saman perässä. Syntyy jotain uutta. Tästä kertoi tuo hyvä elokuva, jonka aamulla katsoin ja josta innostuneena päädyin pitkästä aikaa taas kirjoittamaan. Kannattaa katsoa.

Tänään illalla elokuvaillassa onkin luvassa Patton.

Tässä osoitteessa on mielenkiintoisia puheenvuoroja nykyajan asevelvollisuudesta;
http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=587&vl=

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen nuorten ryhmän kokous;

2008-07-04T03:16:00.000-07:00

Ulkoministeriön nimittämä ulko- ja turvallisuuspoliittinen nuorten ryhmän kokoontui viikko sitten neljättä kertaansa. Kokouksen aiheena oli käsitellä Suomen puolustusratkaisua. Kokouksesta olisi tuleva tiukka ja tulinen, sen pystyi jo esityslistasta arvioimaan.

Ensimmäisenä ryhmä otti tiukkaan syyniinsä kokouksessa Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon hyödyllisyyden ja järkevyyden. Kävimme kokouksessa pitkän keskustelun siitä, voidaanko neljän vuoden välein todeta tulevan kauden ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne ja sementoida päätökset. Ryhmässä heräsi keskustelua kummallisesta asetelmasta, joka ympyröi turvallisuuspolitiikkaamme. Eihän missään muussa ”Politiikan lohkossa” aseteta kaikista eduskuntapuolueista koostuvia seurantaryhmiä, jotka toiminnallaan täysin tyrehdyttävät eduskunnassa aiheesta käytävät keskustelut. Seurantaryhmän, joka alimman nimittäjän teorialla sementoivat turvallisuuspolitiikkamme konsensushakuiseksi ja uutta sisältöä täysin kyvyttömästi tuottavaksi. Meidän ryhmä haki omassa kannassaan täysin uutta, avointa ja keskusteluun pyrkivää ilmapiiriä ja halusi etsiä ”uusia ratkaisuja”, ja niitähän syntyi.

UTP nuorisoryhmä otti tulitukseen presidentin valtaoikeudet ylipäällikkyyden osalta. Osa ryhmästä halusi siirtää ylipäällikkyyden puolustusministerille, joku valtioneuvostolle ja kannatusta löytyi myös Puolustusvoimien komentajan ylipäällikkyydelle. Itse otin tässä vaiheessa aimo askeleen konservatismiin ja kerroin taustoista, mitkä ovat johtaneet presidentti/kuningaslähtöiseen sodankäyntiin. Maan johtajan ylipäällikkönä toimimisen motivaatiovaikutuksiin ja kansaa yhdistävään voimaan. Erityisesti keskustelussa huolestutti kuitenkin poliittisesti arkaluontoinen tekijä – presidentin nimitysvalta rauhan aikana upseerien suhteen. Ryhmässä puhuttiin, kuinka presidentillä on mahdollisuus valita tehtävään itsensä kannalta mieluisin henkilö. Komentaja, joka tukee presidentin linjaa niin tyynessä kuin myrskytuulessa. Yhtenäistä kantaa ei muodostettu.

Kuumin peruna kokouksen osalta oli luonnollisesti sotilaallinen liittoutuminen. Nato-kysymyksen käsittely herättikin todella voimakkaita tunteita kaikilla puolilla pöytää ja aika ajoin näytti siltä, ettei ryhmä pysty muodostamaan kantaa koko asiaan. Paikalla olleena arvioin puolto- ja soraäänten menevän aikalailla tasan. Aivan, kuten kansan keskuudessakin. Kokouksessa Naton puolesta annettiin runsaasti tutkimus- ja asiakeskeisiä argumentteja, kun taas vastaan äänet olivat lähestulkoon poikkeuksetta tunnepohjaisia, eivätkä juurikaan sisältäneet vankkoja faktoja. ”Musta vaan tuntuu siltä, etten halua tehdä mitään yhteistyötä USA:n kanssa.”, muistan yhden argumentin kuuluneen. Kokouksessa puhuttiin kahden pilarin Natosta, Eurooppalaisesta ulottuvuudesta, materiaalihankintojen säästöistä, yhteistyöfoorumin merkityksestä, rauhanturvaoperaatioista, talousnäkökulmista, terrorismista ja sotilaallisen liittoutumisen merkityksestä asevelvollisuudelle. Keskustelu ei kuitenkaan voimakkaiden tunteiden vuoksi johtanut eteenpäin ja näytti siltä, että kokous päättyy ilman ryhmän näkemystä puolustusratkaisuumme. Mutta toisin kävi.

Tupakkapaikalla tulevat parhaat ideat. Ryhmän puheenjohtaja ja muutamat meistä äänekkäimmistä jäsenistä kävimme asiaa Allianssitalon edustalla läpi ja päädyimme hylkäämään keskustelun Natosta, siirtämään sen viimeiseen kokoukseen ja ottamaan käsittelyyn teeman ”sotilaallisesta liittoutumista” ilman pahaa mörkösanaa, Nato, ja siirtymään keskustelussa kohti kysymystä yleisen asevelvollisuuden tulevaisuudesta.

Ehkä jopa yllättäen ja oikeastaan täysin kivuttomasti ryhmä hyväksyi näkemyksen sotilaallisen liittoutumisen puolesta, kun jätettiin Nato-sana pois. Jälkeenpäin tuntui vähän hassulta kuinka tämä yksi sana oli vaikuttanut niin voimakkaasti keskusteluilmapiiriin ja se kuinka ryhmämme ei nähnyt itse sisään piilevää tarkoitusta tässä sotilaallisen liittoutumisen puolesta puhuvassa kannanotossa. Mitä muita sotilaallisia liittoja meidän ulottuvillamme on kuin Nato? Varsovan liitto on lakkautettu ja Euroopan unioni tuskin tulee milloinkaan rakentamaan Naton kanssa kilpailevaa omaa puolustusta, kun 21 Eu-maata jo nyt rakentaa turvatakuunsa tämän organisaation varaan. Toisaalta yhtälailla mediassa käyty keskustelu on jättänyt taakseen itse faktaväittelyn ja keskittää täysin tunnepitoiseen väittelyyn Pohjois-Atlantin liitosta ja USA:n roolista. Tämän varjosta päästiin kuitenkin keskustelemaan asevelvollisuusjärjestelmän uudistuksesta, josta ryhmämme koki saavan konsensuksen.

Nykyinen järjestelmä on aikansa elänyt ja vaatii perusteellisen remontin, oli keskustelun pääteema. Ryhmä otti erittäin vahvan kannan selektiivisen asevelvollisuuden puolesta, yleisen kutsuntajärjestelmän muuttamisesta ja naisten ottamisesta mukaan kutsuntajärjestelmään. Olin kokouksessa ainoa jäsen, joka rohkeni vastustaa siirtymistä vapaaehtoiseen, selektiiviseen asevelvollisuusjärjestelmään ja ryhmän kaikki jäsenet pyrkivät opponoimaan puoltavia lausuntojani yleisen asevelvollisuuden puolesta. Ei auttanut sanoa, ettei maavoimamme selviä ilman nykyisen kaltaista vahvaa pakollisuuteen perustuvaa varusmiesjoukkoa tai ettei selektiivisten joukkojen määrä riitä missään tapauksessa suojaamaan koko maata. Ei kannattanut tällä kertaa puhua Kajaanin, Inarin tai vaikkapa Vuotson puolustamisen puolesta. Puolen tunnin tiukan puolustuspuheen jälkeen ryhmä muodosti kantansa asiasta, eikä yksi soraääni voi vahvaa enemmistöpäätöstä kaataa.

Toisaalta, miksi edes pitäisi. Ryhmän tarkoitus on kuitenkin muodostaa omia näkemyksiään mahdollisimman suurella äänten enemmistöllä ja tässä tilanteessa olin todella Ainoa, joka koki enää yleisen asevelvollisuuden puolustamisen arvoiseksi. Minä arvostan todella suuresti ryhmän tapaa tuoda hankalatkin asiat pöydälle ja muodostaa niistä tuoreita näkemyksiä. Kokouksessa aktiivisesti vaikuttamalla ja argumentoimalla jokainen voi tuoda omat teemansa käsittelyyn ja puolustaa itse tärkeiksi kokemiansa aiheita. Kaikki eivät ole politiikan ammattilaisia, tai järjestöjyriä, mutta voivat osallistua näiden tärkeiden ulko- ja turvallisuuspoliittisten teemojen läpikäymiseen. Ulkoministeriö tukee uraa uurtavaa työtä tuomalla nuoret mukaan asioiden käsittelemiseen. Seuraavan kerran ryhmänne näkee toisensa Kultarannassa, kun se tapaa Tasavallan Presidentin.

Sieppi Harri
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen nuorten ryhmän jäsen

Tervetuloa länteen Andrej

2008-05-24T05:27:00.000-07:00

Kuva: Helsingin Sanomat, former primeminister of Georgia mr. Bessarion Gugusvili

Tervetuloa länteen Andrej, hantti hommiin meidän landeen, tämä on tie taivaankanteen, tämä on tie vapauteen, lauloi Vilperin perikunta vuonna 1992. Mikä tässä jo 16 -vuotta vanhassa skipaleessa on mielenkiintoista, on sen ajankohtaisuus. Ei tilanne ole näinkään pitkällä aikavälillä juurikaan muuttunut. Paitsi että, Suomi ehkä ei ole se kaikista houkuttelevin "tie vapauteen".

Eräs kaikista mielenkiintoisin keskustelu koskien pakolaispolitiikkaa ja Suomen toimintaa sekä työmarkkinoiden osalta, että kotouttamisen tienoilta, oli eräs lyhyehkö keskustelu Haaga-Helian WC:ssä, jossa eräs lattiaa skrapannut maahanmuuttajataustainen nuorehko (35-40v) mies tuli minulle juttelemaan. Tämä Afrikasta kotoisin oleva kaveri kertoi toki nauttivansa työstä, skrapaamisesta, vessojen siivoamisesta ja muusta kivasta puuhdehoommasta ja olevansa todella onnellinen päästyään Suomeen. Hän kuitenkin jatkoi, kun kysäsin hänen koulutuksestaan, että hän on väitellyt tohtoriksi kotimaassaan ja on pohjimmiltaan kauppatieteilijä. Mitä ihmettä, kysyin todella hämmästyneenä ja tiedustelin syytä nykyiseen työhön. Täysin ilman minkään tyyppistä katkeruutta hän vastasi etteivät työnantajat olleet kovinkaan innostuneita hänen palkaamisestaan, kun ulkomaalaistaustansa lisäksi suomenkielikään ei vielä ollut sujuvaa, ilmeisesti englannilla ja ranskalla ei työmarkkinoilla Suomessa selviä.

Paskat. Typerää toimintaa, ajattelin aiheesta jo tällöin. Itse arvostan eniten nimenomaan päävirrasta poikkeavia luennoitsijoita ja olen todella kiinnostuinut esim. Afrikan kauppapoliitikasta ja täysin valmis kuuntelemaan luentoja englanniksi. Tästä huolimatta, työtä hanttihommien ulkopuolelta ei hänelle ole löytynyt.

Tänä keväänä myös minun osalleni on astunut mahdollisuus pohtia Suomen pakolaispolitiikkaa ja you can count on it, tulen aivan takuulla esittämään toiveeni, että meille tuleva osaava työvoima niin Afrikasta, Aasiasta kuin Euroopasta tulisi paremmin hyödyntää. Mitä järkeä siinä on, että korkeasti koulutetut tohtorit, maisterit ja mestarit ajavat HKL:n busseja skrapaavat Haaga-Helian lattioita. Samat kaverit kuin voisivat halutessaan pestä koko meidän opettajakunnan tietotaidoillaan ja kokemuksillaan. Pelko, vieraantyövoiman tulemisesta ja työpaikkojemme viemisestä on jotenkin ärsyttävän syvään pinttynyttä ja vaikeuttaa monen maahanmuuttajan työllistymistä.

Kuinkas moni teistä on kuullut Vantaan Rajakylässä maanpaossa asuvasta Georgian entisestä pääministeristä Bessarion Gugusvilistä? "Hän on nyt työtön, ja sätkät tulevat halvemmiksi kuin valmiin tupakan ostaminen.", kirjoittaa aiheesta Helsingin sanomat. Juttu löytyy täältä.
En tiedä, mikä on yleinen mielipide asiasta, mutta minä ainakin keksin monen monia työmahdollisuuksia näinkin kokeneelle kansainvälisen politiikan moniosaajalle.

"Hyvinvoinnin täällä jossain, hyvinvointivaltiossain. Eihän mulla ollut mitään, silti aina joskus katson Itään."

Lisää
- http://en.wikipedia.org/wiki/Bessarion_Gugushvili

Fairtrade illuusio

2008-05-18T04:52:00.000-07:00

Olen kirjoittanut tästä aiheesta tässä samassa blogissa 20.3.2007, mutta päätin palauttaa asian muistiin. Ajankohtaiseksi teema nousi ulko- ja turvallisuuspoliittisen nuorten ryhmän kahvilakeskusteluissa, joissa luonnollisesti oli erilaisia näkymyksiä asiasta. Olen myös huomannut, että osa vasemmistopuolueita edustavista ryhmittämistä ja mm. nuorten yhdistyksistä on alkanut yhä vahvemmin avoimesti liputtamaan Fairtrade-järjestelmän puolesta. Mikä on typerää, vastuutonta ja ajattelematonta toimintaa.

Se että vastustan Fairtrade järjestelmää ei johdu siitä, että vihaisin köyhiä viljelijöitä. Päinvastoin, uskon että FT-järjestelmä, vaikka onkin hyvään tarkoitukseen perustettu, toimii itse asiassa viljelijöitä vastaan.

Uskon tosin, että suurin syy Fair traden tukemiseen johtaa tietämättömyydestä – ei avoimesta halusta vahingoittaa maailmankauppaa ja pienviljelijöiden asemaa kehittymättömissä maissa. Eli tässä muutama faktatieto ja oleellinen argumentti siihen, miksi FT tuotteita tulisi välttää kuin ruttoa.

Illuusion siemenet – 3 pointtia;

- Fair trade on epäreilua suurinta osaa viljelijöistä kohtaan. Vain pieni osa kaikista viljelijöistä saa FT:n maksaman ”reilun” hinnan tuotteistaan. Loput kärsivät eriarvoisesta asemasta ja menettävät mahdolliset kilpailuetunsa. FT tilat kasvata hiljalleen suurtiloiksi, kun merkittävin osa viljelijöistä menettää viimeisetkin oljenkortensa elinkeinoon ja köyhtyvät entisestään.

- Merkittävin osa FT viljelijöistä tulee esim. Meksikosta, joka on vähintäänkin melko kehittynyt valtio. Pienempi osa esim. Ecuadorista tai Rwandasta, jossa tarve olisi kovempi. Ecuador on kuitenkin Suomeen tulevan banaanin ykkösvientimaa, josta 40 % Reiluista banaaneista tulee.
Paikallisesti suurin banaanintuottaja on yhdysvalloissa opiskellut liikemies Pablo Priento, jonka lähes 400 hehtaarin plantaasilla työskentelee nykyään jopa 300 banaanityöläistä. Lieköhän kuuluu niihin ”pienviljelijöihin”, joita Suomalaiset reilut banaanin ostajat haluavat tukea.

Suomen Reilut Banaanit hyödyttävät pääosin suurten maatilojen omistajia, kuten Senor Prientoa, ei niinkään työntekijöitä tai pientilallisia.

- Vain n 10 % Fair trade –järjestelmän tuloista menee viljelijälle, loput 90 % kuluu ”retail chain” kuluihin, kuten maahantuonnin ja kaupan katteisiin. Järjestelmän ylläpitäminen on todella kallista (Adam Smith Institute)

On siis täysin epäeettistä väittää, että järjestelmä olisi oikeudenmukainen. Sitä markkinoidaan väärillä termeillä, jopa valehteluun ja petokseen viittaavin väittein, eikä se todellisuudessa auta pienviljelijöiden asemaa.

Case-tapaus kahvinviljejystä puolestaan kertoo, kuinka järjestelmän jo lähtökohtaisesti perustuu epätasa-arvoisten tekijöiden pohjalle, vääristää markkinatilannetta ja johtaa ylituotantoon.

Case: kahvinviljelijät Brasiliassa

Tällä hetkellä tilanne on se, että yhä köyhemmät maat ovat alkaneet tuottaa kahvia. Lisääntynyt tarjonta markkinoilla on aiheuttanut n. 10 % ylituotannon ja ylituotannon vuoksi markkinahinta on laskenut.

Kahvinmarkkinahinta on tällä hetkellä:

n. $1,26 / pound Fairtade -järjestelmän viljelijöille ja
n. $0,50 / pound markkinahinnoilla.

Markkinataloudessa kysynnän ja tarjonnan kautta "ylituotantopiikit" korjaavat itse itsensä. Runsas tarjonta laskee hintaa ja vaikuttaa myös positiivisesti kysyntään. Tilanne johtaa siihen, että kysyntä ja tarjonta asettuvat samalle tasolle. Hinnan muutokset poistavat markkinoilta ne tuottajat, jotka kykenevät tienaamaan enemmän viljelemällä joitain muita tuotteita: tilanne normalisoituu.

Fairtraden takia (Luvattu hinta pavuista: $1,26) viljelijöiden kannattaa viljellä, vaikka se tarkoittaisi ylituotantoa. Tämä puolestaan laskee markkinahintaa entisestään. Mitä enemmän markkinahinta ja Fairtrade hinta eroavat, sitä kalliimmaksi tulee järjestelmän ylläpito, eikä se voi ikuisesti tappiollisesti tukea yrittäjiä. Tämä johtaa Fairtrade hintojen korotuksiin. Samalla kysyntä laskee ja osa yrittäjistä joutuu luopumaan elinkeinostaan. Mitä kauemmin järjestelmä jatkaa samalla periaatteella: sitä pienempi joukko loppujen lopuksi kykenee enää elättämään itsensä Fairtrade viljelyllä. Tästä kärsii, sekä feirtreidaajat että normaalit viljelijät.

Järjestelmä eriarvoistaa tuottajat. Jos kelkkaan on hypännyt jo aikaisessa vaiheessa: on mahdollista jopa kolminkertaistaa tulot verrattuna muihin tuottajiin. Kasvaneet tulot voi taas puolestaan sijoittaa tuotannon lisäämiseen, kasvaviin markkinaosuuksiin ja yhä suurempiin voittoihin. Vanhoista pientuottajista tulee suurtuottajia ja uudet pientuottajat pelataan ulos markkinoilta.

On vaikea ymmärtää, millä perusteella Fairtrade hinta määräytyy ja on erityisen vaikea ymmärtää, missä määrin se olisi reilu järjestelmän ulkopuolisille tuottajille, jotka eivät välttämättä ole päässeet mukaan systeemiin.. Conclusion: Ostamalla Fairtrade-kahvia - aiheutatte viljelijöille normaalia enemmän haittaa

Järjestelmästä sanottua;

As the ASI's policy director, Tom Clougherty, says: "At best, fair trade is a
marketing device that does the poor little good. At worst, it may inadvertently
be harming some of the planet's most vulnerable people. If we really want to aid
international development we should instead work to abolish barriers to trade in
the rich world, and help the developing world to do the same. Free trade is the
most effective poverty reduction strategy the world has ever seen."

“How about a genre called "Exploitation Coffee"? You pay less, and
they promise to treat the workers especially poorly. That wording is a
less effective marketing ploy, but that is what quality differentiation and
indeed "fair trade" boils down to.”, Tyler Coven.

Vanhempi Fairtrade-kirjoitukseni, jossa on monia samoja piirteitä tähän kirjoitukseen, löytyy täältä

Avoimuuden politiikka

2008-05-17T07:44:00.000-07:00

Minua on taannoin arvosteltu liiallisesta avoimuudesta. Kerron muun muassa Korvatunturilta blogissa yhteiselämästämme ja arjestamme Katin kanssa ja tuon esille myös henkilökohtaisia yksityisaiheita, kuten väsymisen, turhautumisen, onnen ja ilon teemoja. Argumentit avoimuutta vastaan ovat olleet tämän tyyppisiä: 1. yksityisiä asioita voidaan käyttää sinua vastaan. 2. nettiin laitetut tiedot ovat pysyviä, eivätkä katoa. 3. henkilökohtaiset asiat tulisi pitää itsellään.

Minun on kuitenkin mahdoton hyväksyä tällaista ajatusmaailmaa. Muun muassa tällä viikolla on retuutettu politiikka julkisuudessa rankasti vaalirahoitusten salaamisesta. Teema on keskeinen läpinäkyvyyden kannalta. Olennainen syytös ei kuitenkaan ole ollut se, että poliitikot olisivat saaneet rahaa yrityksiltä vaan se, että he eivät ole siitä avoimesti kertoneet. Onhan selvää, että poliitikot ovat kautta aikain saaneet rahoitusta vaaleihin niin yrityksiltä, ay-liikkeiltä kuin erilaisilta ”maaseudun tulevaisuus” –järjestöiltä. Ei siis mitään uutta. Mikä kuitenkin on muuttunut on ihmisten näkemys avoimuuden suhteen.

Esimerkiksi ulkoministeri Alex Stubb on saanut suurta kannatusta omasta avoimesta tavastaan kertoa politiikasta sekä henkilökohtaisesta elämästä. Hänen tapansa kertoa blogissaan ajankohtaisia asioita ”ulkoministerin arjesta” on tuonut ulkoministerin persoonan huomattavan paljon helpommin lähestyttäväksi. Se on ennen kaikkea tuonut hänen toimintaansa positiivista lisäarvoa. Täysin päinvastaisia reaktioita on satanut kilokaupalla vaalirahojaan pimittäville kansanedustajille.

Elikkä kolmen yllä olevan argumentin osalta voitaneen todeta;

1. Yksityisiä asioita voidaan käyttää sinua vastaan, aivan varmasti, mutta ennen kaikkea sinua vastaan käytetään niitä asioita, joista et ole kertonut.

2. Nettiin laitetut tiedot ovat pysyviä – on hieno asia. Esimerkiksi vanhoihin merkintöihin on helppo palata. Netissä olevista tiedoista on myös helppo osoittaa, kuinka asioista on ollut pokkaa puhua ääneen.

3. Henkilökohtaiset asiat tulisi pitää itsellään – on täysin vanhakantainen ajatus, eikä korreloi mitenkään hyödyn tai järkevän toiminnan kanssa. Henkilökohtaiset asiat vaikuttavat ihmisten tapaan muodostaa käsityksen sinusta.

Lisäyksenä täytyy sanoa, että blogit, iltapäivälehdet ja muut mediat, jotka kirjoittavat ihmisten yksityiselämästä ovat hyvä lisäys yleiseen keskusteluun. Niitä ei kukaan pakota lukemaan tai ostamaan. Silti täytyy erottaa tästä kirjoituksesta median tapa riepotella politiikkojen ja julkkisten yksityiselämällä. Itse kerrotut asiat ja henkilökohtainen avoimuus on ihan eri asia kuin roskajournalismiin kuuluva ihmisten vakoileminen ja negatiivisten juttujen kaivamalla kaivaminen.

Avoimuus kunniaan, vaalirahoitus julkiseksi ja propsit kansanedustajien blogeille sekä ennen kaikkea tänään lauantaiseurassa mukana olleelle Alexille, joka kirjoittaa aktiivisesti ulkoministerin arjesta omassa blogissaan.

Myydään ministeri a 10 000 euroa

2008-05-15T06:38:00.000-07:00

Mielenkiintoista. Keskustelu vaalirahoituksen julkisuudesta, vääristä lausunnoista ja poliittisesta riippuvuudesta koskien lahjoittajaa, ovat ryöpsähtäneet tänään oikein atmosfääriin! Ei riittänyt, että väärästä lausunnosta, tai oikeastaan lausunnon jättämisestä jäi kiinni keskustan ryhmyri Timo Kalli ja keskustalainen ympäristöministeri Paula Lehtomäki - vaan nyt onkin ilmennyt, että rahaa on vastaanottaneet myös ministerit Vanhanen ja Katainen. Aijai jai...

No tämäkään asia ei oikeastaan ole täysin uusi, nyt vain sattui olemaan sopivia aika sen julkiselle riepottamiselle. Onhan täysin päivänselvää, että suomalainen demokratiajärjestelmä on ollut yhtä korruptoinut koko olemassa olonsa ajan. Onkohan se nyt "julkinen salaisuus", että SDP puoluetta on kautta aikain tukenut suomalainen ay-liike, Kokoomusta yrittäjäkansa ja keskustalaisia maanviljelijät ja MTK. Onhan myös päivänselvää, että tällaiset suuret lahjoitukset ovat historiallisestikin tarkoittaneet, että 1. Demarit ajavat Ay-liikkeelle tärkeitä teemoja 2. Kokoomus haluaa tehdä kaikkensa yrittäjien eteen ja 3. Keskusta pitää kynsin ja hampain kiinni MTK:lle tärkeistä maanviljelyyn liittyvistä teemoista. Eiköhän tilanne olisi sama, vaikka tukijat olisivat erit? Kansanedustajaksi ei pääse ilman merkittäviä vaalibudjetteja, eikä budjetteja voi saada kokoon ilman ulkopuolisia tukijoita. Uskon, että ihan samalla tavalla jos vaikka ulkomaiset kännykänvalmistajat sijoittaisivat rahaa ehdokkaiden taskuun, muuttuisi näiden firmojen keskeiset asiat ehdokkaalle kovin läheiseksi. Ehkä huomaamattaan, ehkä tietoisesti.

Mutta onhan se silti aika härskiä! Meidän vaalirahoitusjärjestelmä ei todellakaan kestä kansainvälistä / ulkopuolista silmäilyä, eikä sitä todellakaan voida hyvässä uskossakaan väittää puhtaaksi ja riippumattomaksi. Eikä se ole sitä koskaan ollutkaan! Varmasti jokainen ympäristöään seuraava on havainnut myös sen, että yllättäen vaalitulokset vaikuttavat myös valtion virkoihin nimitettäviin henkilöihin. Punamultahallituksen aikana ei ollut puhettakaan, että merkittäviin virkoihin olisi valittu yhtään kokoomusvaikuttajaa. Tänään sinne ei valita puolestaan demareita. Poliittisin perustein jaetaan Suomessa myös kunnalliset avustukset, nuorisojärjestöavustukset... you name it... ja yhtään tarkempi katselija voi kyllä huomata, kuinka poliittiset valtasuhteet vaikuttavat rahanjakoon. Ehkä viheliäimpänä muotoina kaikista ovat avustukset itseään lähellä oleville järjestöille ja yrityksille. Kun politiikko on vallassa, voi se palauttaa "hyvän teon" esimerkiksi tukemalla Vihdin kauppakeskushanketta tai rahoittamalla tuttua Golf-kenttää. Mahtavaa tämä politiikka, reilua ja puhdasta? Ei varmaankaan.

Voisin lyödä vetoa, että Tässä keskustelussa vielä sattuu jotakin. Miten käy, kun ehdokkaita tukeneet yritykset, yhteisöt tai yksilöt alkavat tuoda esille niitä faktoja joiden puolesta he ovat päätyneet antamaan rahaa ehdokkaiden kampanjoihin. Niitä teemoja, joita ehdokkaat ovat vastapalvelukseksi suostuneet ajamaan. Ehkäpä näemme taas pian kinkkisiä luottamustehtävien muutoksia, kun keskustelussa päästään syvemmälle. Niin pelkään.

PS. Pitäskö katsella ministeripörssistä sopivia ostokohteita, oma ministeri a 10 000 euroa, ei paha ;)

Puolustusvoimien takinkääntö: oikea ratkaisu

2008-05-15T06:16:00.000-07:00

Wau, jokainen joka on viime päivinä seurannut keskustelua Suomen puolustuspolitiikasta, ei ole voinut välttyä näkemästä PV:n takin kääntöä koskien naisten ottamisesta mukaan kutsuntoihin. Keskeisin teema keskustelussa on ollut lausunto:

"Puolustusvoimien komentaja amiraali Juhani Kaskeala arvioi, että Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön naisia koskeva kutsuntavelvollisuus.

Ruotuväki-lehti kertoo, että Kaskealan mielestä Norjan mallin mukaista pakollista kutsuntavelvollisuutta voitaisiin soveltaa myös Suomessa. Kaskeala ei kuitenkaan haluaisi laajentaa pakollista ase- tai siviilipalvelusta naisia koskevaksi. "

(Pohjalainen, http://www.pohjalainen.fi/Uutisetarticle.jsp?article=326507&Title=Amiraali+Kaskeala+haluaisi+naisia+kutsuntoihin)

Ajatus naisten ottamisesta mukaan ei suinkaan ole mitenkään "uusi". Päinvastoin, asiaa on pitänyt esillä mm. Varusmiesliitto aina vuodesta 200(4?) saakka. Se on vuosi vuoden perään nousset esille keskusteluun ja aiheutti mm. viime vuona aivan huikean myllytyksen monesta eri tuutista; Tästä löytyy Ruotuväen viime vuotinen uutinen samasta aiheesta.

Viime vuonna esitin samaista asiaa Pääesikunnan vierailulla ja se sai melko selkeän tyrmäyksen PE:n johdolta. "Ei ole varaa", "Suuntaus on päinvastainen" jne. sanottiin.. No mitä ihmettä on tapahtunut, jotta tällainen takinkääntö pääesikunnassa on tapahtunut? Samat jermut siellä edelleen on asiasta päättämästä, joten ajatus muutoksesta ei ainakaan ole heiltä peräisin. Veikkaisin, että vaikuttamassa ovat olleet muun muassa 3 merkittävää seikkaa;

1. Keskustelu valikoivasta asevelvollisuudesta. "70 % miespuolisesta ikäryhmästä riittää minulle", sanoi komentaja julkisesti jo viime vuonna. No nuorten miesten kunto onkin usein niin huonolla pohjalla, että tukea ja turvaa täytyy pyrkiä hakemaan miesten lisäksi myös motivoituneista naisista.

2. Poliittisen ilmapiirin muutokset. Puoluepoliittinen muutos puolustusministeriössä 0n varmasti herättänyt turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen keskusteluun uusia tuulia. Naisia on pitkään sorsittu tässä vanhassa järjestelmässä, eikä heitä todellakaan ole missään vaiheessa haluttu, tätä ennen, mukaan aseelliseen maanpuolustukseen. Muutos -95 voimaan tulleeseen lakiin tuli pakosta, kun ulkoiset tekijät ja poliittinen painostus ajoi Puolustuslaitoksen muuttamaan kantaansa, hampaat irvessä kuitenkin. Negatiivisuudesta naisia kohtaan on puhtaimmin puhunut täydellinen puute naisille kohdistetusta infosta asevelvollisuuden suhteen. Ei heille ole koskaan mennyt kotia esitteitä tai eikä koulussakaan ole järjestetty erillisiä naisille suunnattuja tilaisuuksia aseellisesta palveluksesta. Täydellinen blackout ja on johtanut reilun 10 vuoden aikana naisten määrän palvelusta suorittavista pysyvästi alle 500 henkilöön vuodessa (n. 1,67 % ).

3. Mitä muut edellä - sitä Suomi perässä. Joka luulee, että Suomi olisi jotenkin omaperäinen ja itsenäinen oman puolustuksensa suunnittelussa tai ylipäätään kansainvälisessä politiikassa - on väärässä. Me olemme kautta historiamme peesanneet muiden päätöksiä. Eikä vähiten länsinaapurimme Ruotsin suhteen. EU-jäsenyys, kansainväliset järjestöpestit, maahanmuuttopolitiikka, you name it - "Vi följer på dom". Ainoat vahinkoirrottautumiset naapurimme politiikasta ovat tapahtuneet, kun olemme luulleet heidän tehneen päätöksen jonkin asian suhteen, mutta se on loppupeleissä vesittynyt. Omaperäistä? - Hardly.

Mutta oikeasti, mahtava juttu tämä takinkääntö, naiset ovat aidosti tehneet intistä inhimillisen. On ollut mahtava saada palvella omana varusmiesaikanani naisten kanssa samoissa yksiköissä ja nähdä heidän pistävän itsensä peliin - yhteisen hyvän eteen - siinä missä miehetkin. Olisi todella hyvä saada naiset mukaan kutsuntoihin, jossa voitaisiin kohdistaa kerralla kokonaiselle ikäryhmälle oleellista infoa aseellisen- ja siviilipalveluksen sisällöistä, tehdä mahdollisesti "viimeinen ennen aikuisikää" suoritettava lääkärintarkastus ja tsekattava ikäryhmän kehitystä. Olen aivan varma, että tarjoamalla enemmän infoa varusmiespalveluksesta, voidaan suorittavien määrä saada 500 henkilöstä huomattavasti korkeammalle. Naiset mukaan!

Armeija passittaa läskit kotiin

2008-04-28T23:12:00.000-07:00

"Puolustusvoimien komentaja Juhani Kaskealan mukaan ylipainoiset alokkaat ovat turvariski armeijalle. Jatkossa liikalihavat ja rapakuntoiset alokkaat lähetetään maitojunalla takaisin siviiliin"

Aiheesta kertoo tämän päivän Kauppalehti.

Tuttu juttu. Tästä on puhuttu niin pitkään kuin muistan. Valitettavasti asian uutisointi ei kerro koko totuutta eikä asian ehkä arvelluttavampaa näkökantaa: Puolustusvoimat ovat lähteneet valikoivan asevelvollisuuden tielle - omin nokkinensa. Viime vuonna komentaja Kaskeala jo kertoi, että hänelle riittäisi vallan hyvin jos 70 % miehistä suorittaisi aseellisen palveluksen. Komentaja kertoi jo tällöin, että karsiminen aloitetaan terveyden verukkeella, jonka perusteella voidaan valita parhaimmat ja sopivimmat varusmiehiksi.

Ihan ok sinänsä, kun en itse vahvasti vastusta valikoivaa asevelvollisuutta, mutta mielestäni tällainen politikointi ei kuullu kenraaleille. Joku on astunut jälleen jonkun varpaille, kun aiheesta äänessä on Puolustusvoimien komentaja ja omaan-pussiin-pelaava-ylilääkäri. Minun rajallisen käsitykseni mukaan valikoivaan asevelvollisuuteen liittyvät päätökset ovat politikoiden käsissä. Voidaankin jälleen pohtia, mitä intressejä komentajalla ja PE:n johdolla on asiaa ajaa?

Odotan jo innolla, mitä puolustusministeriö on siitä mieltä, että kenraalit jälleen linjailevat julkisuudessa, Alma median lehdissä, Suomen puolustusratkaisuun liittyviä asioita. On vissiin selontekokin tulossa...

Poliittiset nuorisojärjestöt

2008-04-18T12:57:00.000-07:00

No nyt se tulee, se iso conclusion, johon vihjasin jo edellisessä kirjoituksessa. Eli mitä tälle korruptoituneelle tukijärjestelmälle pitäisi tehdä. Miten päästäisiin tästä jatkuvasti kieroiluista ja kaverin auttamisesta, joita nuorisojärjestöjen - sekä yhtälailla jopa kunnille jaettavien avustusten - kohdalla toteutetaan. Miten tämä paletti voisi toimia?

Vastaus on tosi yksinkertainen...

Poliittisten nuorisojärjestöjen avustukset pitäisi poistaa avustusjärjestelmästä. Puolueiden junnuliigojen tuet pitäisi kuulua osana valtion maksamaan puoluetukeen, eikä sitä tulisi sotkea opetusministeriön budjettiin. Samalla tulisi karsia muu politiikka opetusministeriön avustustoimikunnan työstä. Henkilöitä ei tulisi enää nimittää ryhmään vain heidän poliittisen taustan perusteella, eikä heillä tulisi olla mahdollisuutta tukea omia poliittisia taustaryhmiään. Tämä on ainoa keino, jolla päästäisiin luomaan läpinäkyvää ja luotettavaa avustusjärjestelmää.

Järjestelmälle tulisi asettaa selkeät mittarit: "Tekemällä näitä-näitä-ja-näitä toimenpiteitä ja ylläpitämällä jäsenpalveluita voidaan jakaa avustuksia x euroa". Selkeät mittarit. Niin, että jokainen järjestö tietäisi, mitkä tekijät vaikuttavat avustuksiin ja voisivat kehittää toimintaansa tavoitteiden määräämään suuntaan.

Lisäksi, mikäli minä olisin maksamassa omista verotuloistani näitä valtionavustuksia, toivoisin todella, että avustuksien myöntämisen edellytykseksi asetettaisiin selkeät tulostavoitteet, jotka täyttämällä - ja ainoastaan täyttämällä - yhdistys voisi saada myönnetyn tuen kokonaisuudessan ja yltää seuraavana toimintavuonna korkeampiin tukirahoihin. Tällaiset perusperiaatteet vallitsevat jo vahvasti yrityselämän parissa, niitä ollaan pikkuhiljaa laajentamassa korkeakouluihin ja minun mielestäni ne tulisi saattaa osaksi myös yleistä valtionapujärjestelmää. Ehkei pienempien yhdistysten tarvisi tehdä mitään neljännesvuosiraportteja, mutta aika-ajoin olisi syytä osoittaa, miten yhdistyksen toiminnanlaatu on kehittynyt. Tuen myöntäjällä olisi syytä olla myös mahdollisuus käydä tutustumassa yhdistyksen toimistolla järjestön hallintoon ja saada käsiinsä jäsenrekisteriotteet jäsenmäärän kehittymisestä.

Kaikki muutokset tuntuvat alkuun hankalilta ja jopa pelottavilta, mutta väitän että loppujen lopuksi olisi kaikkien etu, että myös kolmannen sektorin toimijat siirtyisivät nykyaikaan ja läpinäkyvän hallinnoinnin aikakauteen.

----
Kuvan on ottanut Ruotuväen toimittaja Roope Permanto, terkut Roopelle.

Valtakunnallisten järjestöjen valtionavut 2008

2008-04-02T01:21:00.000-07:00

Tänään se tuli. Piiiitkään odotettu lista järjestöjen valtionavuista. Listaus löytyy täältä.

**
Pari huomiota.

Varusmiesliiton valtionavut eivät juurikaan nousseet. VML saa valtiolta kuluvalle vuodelle 31 000 euroa, mikä on vuoteen 2007 verrattuna +2000 €. Naurettavaa.

- Mitä ihmettä pitää tehdä, jotta järjestö voi saada lisää tukea? Varusmiesliiton toiminta kasvoi huikeasti vuoden 2007 aikana. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tapahtumia oli paljon ja ne aidosti koskettivat varusmiehiä, edunvalvontaa väännettiin hampaat irvessä ja koko sydämmellä ja valtionapuhakemuksen dokumentit olivat vihdoin sillä tasolla, mitä valtakunnalliselta liitolta odottaa. Mutta mitä vielä, +2000€, onko tämä jokin paska vitsi, aprillipila?

Muutama vertailukohde;

Aseistakieltäytyjien saama avustus: 33 000 € (+2000€)
Eurooppanuoret: 30 000 € (+0€)
Suomen lukiolaistenliitto: 282 000€ (+2000€)
Ammattin opiskelevat Sakki ry: 351 000 € (+1000€)
Suomen opiskelija-allianssi Osku ry: 173 000 € (+3000€)
Suomen Nuorisovaltuustojen liitto: 45 000 € (+5000€)
SAMOK: 247 000 € (+2000 €)
SYL: 268 000€ (+3000 €)

Eli "palkitsemista" tulkiten:
- Eurooppanuorten toiminta ei ole kehittynyt yhtään (eipä!)
- Oskun toiminta on parantunut 3 kertaa enemmän kuin Sakkin (varmaan!)
- Nuvan tominta on kehittynyt yhtä paljon kuin SAMOKin ja SYL:n yhteensä. (Tai Sakkin, SAMOKin ja SLL:n) - (ookoo!)
- ja.. AKL saa edelleen 2000 € enemmän kuin Varusmiesliitto (!!)

.. Ja millähän, vai onko oikea kysymys kenen, mittareilla tämä on oikein mitattu?

Poliittiset jättiläiset
Kokoomuksen Nuorten Liitto: 593 000 € (+18 000€)
Suomen Keskustanuoret: 634 000 € (+15 000€)
Sosiaalidemokraattiset nuoret: 566 000 € (+6000 €)
Vihreät nuoret & opiskelijat: 60 000 € (+4000 €)
Vasemmistonuoret: 288 000 € (+10 000 €)
Svenskan Ungdom: 205 000 € (+ 8000 €)

Tämä koko järjestelmä on niin korruptoitunut, ettei näitä avustuksia voi ottaa edes huonona vitsinä. Onko tässä nyt enään mitään järkeä. Eihän tätä usko enää kukaan. Ai että palkitaan työstä nuorten hyväksi ja lässyn lässyn? Palkitaan kavereita sanon minä. En edes ala käsittelemään noiden poliittisten jättiläisten avustuksien oikeutuksia.. Vielä.

Kuva. Kepa

STUBB ON ULKOMINISTERI

2008-04-01T00:44:00.000-07:00

Wau! Olipa uutinen. Vähän tämä kävi jo mielessä edellistä postausta tehdessä, mutta oli kyllä silti tosi yllätys. MAHTAVA JUTTU.

Onneksi olkoon ulkoministeri, 40v, Alex Stubb.

----
Och på svenska också.
Vad en jättetrevlig news. Jag redan tänkte att det kunde bli möjligt att dom väljar Alex, men i alla fall, var det ett jätte stort news.

Grattis för utrikesministeri, 40v. (i dag), Alex Stubb!

Kuva. Nykypäivä.

HÄKÄMIES ULKOMINISTERIKSI

2008-03-31T23:35:00.000-07:00

Voihan Ike... Ei tällaisista ministerivaihdoksista tule kuin paha mieli. Veikkaan, että moni tällä hetkellä ajattelee: "olikohan tämä nyt tarpeellista". Oli miten oli, vesi on jo valunut lasista.

Nyt pitää kääntää päät eteen-päin. Kansanedustaja Marja Tiura ilmoitteli aamupäivällä, että Kokoomus pohtii iltapäivällä tulevia ministerivalintoja. Epäilemättä Tiura on aiheesta äänessä, koska hän kuvittelee äänikuningattarena olevansa suurin hyötyä. Saanen epäillä. Väittäisin, että ministeriruletti pyörähtää seuraavasti;

Häkämiehestä tulee ulkoministeri. Jyri on epäilemättä varmin ja substanssiosaamiseltaan kovin ehdokas. Jyri on ministeriryhmän vakiopakki, joka hoitaa hommat kuten on sovittu. Puolustusministeristä tulee ulkoministeri.

Puolustusministerin paikka avautuu. Potentiaalisia hakijoita lienevät kansanedustaja Jari Koskinen ja ehkäpä uudenmaan toivo Jukka Mäkelä. Ehkäpä keskustelussa mukana ovat myös nimet; Kimmo Sasi, Olli Nepponen ja Pertti Salolainen. Pois ei myöskään voi lukea merkittäviä kokoomusvaikuttajia Reijo Paajasta ja Petteri Orpoa. Mutta yksi asia on varma, valittava ministeri on Mies. Tämä tiputtaa Tiuran pois kuvioista. Kokoomuksen ministerivalinnoissa vallitsee tiukka sukupuolijakauma, jota yhden mies-ministerin vaihto naiseen pahasti sotkisi. Ei siis tule tapahtumaan.

Mielenkiintoinen päivä. Yllättävä, mutta mielenkiintoinen.
Jaksamista Ikelle, teit loistotyön kun pistit Ulko- ja turvallisuuspoliittisen nuorten ryhmän pystöön ja hoidit ulkoministerin pestin mallikkaasti. Tosi harmillista, että tällainen yksityisasia sotkee kuvion. Tsemppiä!

Harri

PS. Minun mielestäni tänään 40-v täyttävä Alexander Stubb olisi loistava vaihtoehto ministeriksi. Mikäli hänellä kiinnostaa tulla tylsään, räntäsateiseen, pölyiseen, likaseen Suomeen. Brysseli on kuitenkin tosi mukava paikka.

Kuva. Mil.fi / Ruotuväki

Kollektiivinen rangaistus käytännössä

2008-03-30T12:24:00.001-07:00

Tässä videossa varusmies jää kiinni kaljapullon tuomisesta kasarmille. Kassulle ei saa alkoholia tuoda, joten teko on rangaistava. Tässä kuitenkin mennään minun mielestäni pitkälle vikaan siinä, että tämän yhden kaverin takia koko komppanialta palaa iltavapaat.

Kun on valmiiksi suunnitellut menot, pyytänyt parhaan kaverin, tyttöystävän tai isän / äidin portille hakemaan, laittanut kaapin kuntoon, kiillottanut tunnin verran kenkiä ja siistinyt vaatteita, suunnitellut ehkä illallismenoja tai järjestänyt kavereiden tapaamisia - pistää todella mielen matalaksi menettää omat vapaat jonkun toisen töpätessä. Tämän yhden alokkaan takia kyseisessä videossa palaa kokonaisen komppanian lomat eli yhden idiootin takia jopa 150-200 muuta kärsii. Onko tämä reilua? Ei minun mielestäni.

Joukkorangaistuksista on päästävä.

Onko kollektiivinen kurinpalautus oikein?

2008-03-30T01:38:00.000-07:00

"Ruotsin lapsiasiamies torjuu yhteisrangaistukset kouluissa
30.3.2008 9:17

Ruotsin lapsiasiamies Lena Nyberg haluaa kieltää kollektiiviset rangaistukset ruotsalaiskouluissa.

Yhteisrangaistukset ovat ristiriidassa oikeuskäytännön ja oikeustajun kanssa, sanoo Nyberg kirjoituksessaan Dagens Nyheterissä.
Tuoreen kyselyn mukaan lähes puolet ruotsalaisoppilaista oli joutunut kärsimään kollektiivisesta kurinpalautuksesta, kuten välitunnin peruuttamisesta tai koko luokan läksyttämisestä.
Nyberg katsoo, etteivät aikuiset sietäisi, jos heitä rangaistaisiin työpaikalla työtoverin tekemisistä.

Aiheesta kertoi Suomessa ensimmäisenä STT.

Tästä aiheesta yritimme viime vuonna puhua Varusmiesliitossa. Oikeastaan vedin aiheesta ensimmäistä kertaa kunnon pultit Kaartissa palvelusta suorittaessa, kun mm. Aliupseerikoulu käytti säännöllisesti kollektiivisia fyysisiä rangaistuksia; "kun yksi mokaa, kaikkea rangaistaan" -periaate on varuskunnissa hyvissä voimissaan.

Kollektiivisten rangaistusten käyttö lasketaan simputukseksi, sekä simputusohjeistusten, Varusmies-kirjan kuin pysyväisasiakirjojen perusteella. Silti upseerit, varusmiesjohtajat tai edes aiheesta kärsivät varusmiehet eivät sitä osaa simputukseksi laskea. Pitäisi. Kollektiivinen rankaiseminen (esim. jouksutukset yms.) johtaa pennalismiin. Tupakaverit ja joukkuekaverit ottavat oikeuden omiin käsiinsä ja usein kostavat kärsityt joukkorangaistuksen, niille joiden johdosta rangaistus on saatu. Kostot voivat olla rajuja. Sekä fyysistä kuritusta, että kaikista pahinta: henkistä piinaamista.

Meillä Kaartissa oli aivan yleisesti käytässä joukkorangaistukset mm. seuraavista:
- tupatarkastukset
- siivoustarkastukset
- virka-aputarkastukset
- leirit - aikamääreet liikkumiselle ....

Käytänössä: jos sinulla puuttui jotain tarkastuksesta tai et kerennyt juosta ajoissa virka-apuvarustuksen kanssa sovituun paikkaan - koko joukkue punnersi, juoksi, ryömi, konttasi kiersi rakennuksia yms. Jälkeenpäin ajateltuna: kuulostaa typerältä. On vaikea kuvitella, miten tällaisen käytännönjohtamisen tapahtuessa voidaan puhua vakavin suin varusmiehille koulutettavasta syväjohtamisesta. Käytännössä johtaminen on usein aivan Syvältä.

On aivan oikein, että Ruotsissa ollaan asiaan puututtu. Aivan loistavaa! Minun mielestäni
Nybergin kommentti laittaa asian oikeisiin raameihin, "Nyberg katsoo, etteivät aikuiset sietäisi, jos heitä rangaistaisiin työpaikalla työtoverin tekemisistä."

Pahoittelut vaan niille inttikavereille, jotka saattoivat kokea kärsineensä kollektiivisesta rangaistuksesta, koska minä tai jokin muu meidän oppilaskunnassa, vastusti henkeen ja vereen kollektiivisia rangaistuksia ja tästä "niskuroinnista" jouduitte sitten osakärsijöiksi.

ESSEE

2008-03-29T04:08:00.000-07:00

Rahoituksen perusteet-kurssi
28.3.2008

YRITYKSEN RAHOITUKSEN KESKEISET TEEMAT

Suomi oli 1980-luvun alkupuolelle saakka melko suljettu talous. Erityisesti rahoitusmarkkinoita leimasi monin tavoin säännöstely ja kehittymättömyys. Kansainvälisten pääomaliikkeiden rajoittamisella keskuspankki pyrki suojaamaan kansantaloutta ulkomaisilta häiriöiltä, sekä varmistamaan rahapolitiikan kansallisen itsenäisyyden. Suomalainen pankkisektori oli kannattavuudeltaan heikko ja toiminta tehotonta.

Tänään tilanne on toinen. Suomalaiset rahoitusmarkkinat ovat käyneet viimeisen noin kahdenkymmenen vuoden aikana läpi laajamittaisen uudistumisen. Muutos ei ollut helppo ja ajauduimmekin -90 luvun vaiheessa pankkikriisiin, joka voidaan nähdä osana kilpailun avautumisen prosessia. Nopeasti tapahtunut rahoitusmarkkinoiden avautuminen muutti pankkien toimintamalleja lisäten rahanmäärää taloudessa. Perinteisen säännellyn pankkikilpailun ”perusta” oli ennen 1980-lukua laaja konttoriverkostoilla sekä palvelujen laadulla käyty kilpailu - uusi pääomavirroiltaan vapaampi talous puolestaan toi mukanaan uusia sijoitusinstrumentteja sekä uuden kilpailun liittyen pankkien luottokantoihin ja taseisiin.

Tänään pankit kilpailevat globaaleilla, maiden ulkorajat ylittävillä, markkinoilla. Euroopan unionin periaatteiden mukaisesti, ihmisten ja työvoiman lisäksi rajat ylittävät yrityksien tuotteet ja pääomat. Yrityksen rahoituskysymykset ja haasteet ovat myös ylittäneet alueelliset rajat. Pääomaa voi saada Saksasta ja sitä voidaan lainata vaikkapa Viroon.

Suomen Yrittäjät ry:n tekemän rahoituskyselyn perusteella (2007), aikaisempaa suuremmalla osalla mikroyrityksistä on ollut vaikeuksia saada uutta ulkoista rahoitusta edellisen 12 kuukauden aikana. Mikroyrityksien kohdalla, jotka ovat liikevaihdoltaan alle 1,7 miljoonaa euroa, rahoitusongelmia kokeneiden yrittäjien määrä tuplaantui edellisvuoteen verrattuna. Ongelmia vuonna 2007 koki noin 15 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.

Pienten yritysten rahoitustarpeet koskevat usein yrityksen toiminnan aloittamiseen liittyvien hankintojen rahoittamista, kuten tuotantokoneiston hankkimista, henkilöstön palkkaamista ja raaka-ainehankintaa. Toimivien kasvuun pyrkivien yrityksien kohdalla rahoitustarpeet syntyvät usein toiminnan laajentamiseen liittyen. Yrityksen lainansaantimahdollisuudet riippuvat usein tuotto-odotuksista. Pienyritykselläkin täytyy olla talous hyvin hoidettuna, strategina luotuna ja rahoitustarpeet tarkasti laskettuna ennen kuin pankkiin kannattaa jalallakaan astua. Pankki haluaa tietää mm. liikevaihdosta, voitosta, kasvupreemioista, odotuksista ja yrittäjän omasta vankasta uskosta kasvustrategian toteuttamiseen. Kyse ei siis ole vain omasta pankkitilin saldosta, palkkasummasta tai kaverien takauksista, kuten usein tilanne on yksityishenkilönä rahaa pyytäessä.

”Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan lähes 14 prosentilla kaikista rahoitusta hakeneista yrityksistä on rahoitusongelmia.”, kertoo toimittaja Heidi Hänninen, Tekniikka ja Talous-lehdessä, 11.09.2006. Rahoitusta yritykset voivat saada mm. pankeilta, erityisluottolaitokselta, sijoittajilta ja erityisiltä bisnesenkeleiltä. Mutta minkä takia pienille yrityksille ei sitten riitä pääomia Suomen kaltaisessa maassa?

”Meillä on korkea teknologia, hyvä viestintä ja sen perusrakenne. Yritys- ja pääomaverotus on meillä ainakin toistaiseksi kilpailukykyinen, ja se on selvästi houkutellut tänne uutta toimintaa. Nuorten koulutustaso on hyvä.”, ihmettelee asiaa alivaltiosihteeri Johnny Åkerholm Suomen tahto 2000-seminaarissa 16.2.1999. Tästäkään huolimatta, Suomi ei ole kiinnosta ulkomaisia sijoittajia.

Elcoteq Oyj:n hallituksen jäsen Henry Sjöman on aiheesta minulle sanonut: ”Meidän suurin ongelma rahoituksen ja työvoiman suhteen on kallis työvoima ja työntekijän ylikorostunut valta-asema. Irtisanominen on tehty liian vaikeaksi ja palkkaamisesta on tullut riski”. Epäilemättä tällaiset seikat vaikuttavat sijoitusintoon ja yrityksen kasvuhalukkuuteen, ”entäpä jos ei onnistu”, ajatukset pyörivät mielessä. Ongelma vaikuttaa kotimaisen rahoituksen saamiseen ja lisää kasvukynnystä.

Toisaalta Suomi tai edes Eurooppa ei ole pystynyt kilpailemaan Aasian ja USA:n järkälemäisten talouksien rinnalla ja se on menettänyt ulkomaista rahoitusta. Useat kansainväliset rahastot, yritykset ja jopa suomalaiset sijoittavat laittavat rahansa likoon mieluummin korkeaa kasvupreemiota lupaaville Aasian, Venäjän ja ehkäpä jopa Etelä-Amerikan ja Afrikan alueille. ”Suosi suomalaista” –ajattelu ei näy edes meidän omissa sijoituspäätöksissä. Toisaalta, miksi pitäisi?

Yrityksen toiminta perustuu voiton tavoitteluun. Näin siis myös pankkien ja eritysluottolaitoksien kohdalla. Onko järkevää sijoittaa pääomia yritykseen joiden tuotto-odotukset ovat kilpailijoitaan pienempiä? Face it, elämme eurooppalaisessa talousyhteisössä ja kilpailemme globaalisti. Mahdollisuudet nationalistiseen ja protektionistiseen yritystoimintaan ovat ohitse.

”Hyvien asioiden luominen on tullut liian kalliiksi, ja sen seurauksena kokonaisverotus on noussut liian korkeaksi. Erityisesti työhön kohdistuva verotus on korkea, mikä heikentää suomalaisten työllistymismahdollisuuksia. Me pystymme myöskin huonosti hyödyntämään ikääntyneen väestön työpanosta. 55-vuotiaat pyrkivät jo aktiivisesti pääsemään niin sanottuun eläkeputkeen.”, murjaisee puheensa jatkeeksi alivaltiosihteeri Åkerholm.

On oleellista huomata, että suomalainen verotusmalli ei helpota yrittäjän elämää. Yrittäminen on pirun kallista ja riskaabelia toimintaa. Onneksi hallitus ei katsele ongelmaa sivusta vaan toimii: ” Verotusta halutaan keventää, koska näin pääomasijoittajien ja bisnesenkeleiden uskotaan lisäävät sijoituksia alkaviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin.” kertoo valtionvarainministeri Jyrki Katainen Helsingin Sanomissa 20.11.2007

TEKSTI: HARRI SIEPPI

Foreign Minister David Miliband

2008-03-19T06:35:00.000-07:00

Sain aivan loistavan mahdollisuuden - pääsin tapaamaan Brittien ulkoministeri David Milibandia, hänen Suomen vierailunsa aikana. Ministeri Miliband osallistui Ulkoministeriön Ulko- ja turvallisuuspoliittisen nuorten ryhmän ensimmäinen tapaamiseen eilen 19.3.08. Miliband vastaili ryhmän kysymyksiin, puhui maailman turvallisuushaasteista ja jätti itsestään hyvin vakuuttavan kuvan.

Nuorten ryhmän ensimmäinen tapaaminen oli hyvä. Parasta tapaamisella oli, sekä ryhmän innostunut asenne ulkopolitiikan tuulettamiseen että ulkopuolinen kiinnostus työtämme kohtaan, joka näkyi mm. runsaana toimittajan määränä kokouksen yhteydessä. Kiinnostus antaa innostusta ja lisää ryhmän todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia, jotka vielä toistaiseksi ovat vähintäänkin kyseenalaisia.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko valmistunee kesään mennessä. Sen jälkeen teos suljetaan kassakaappiin kunnallisvaalien ajaksi ja julkaistaan syksyn aikana. Käytännössä aikataulu vaikuttaa nuorten ryhmän työhön niin, että meille on jäänyt about pari kuukautta aikaa tutustua ja kommentoida selontekoa.

Mutta ryhmä ei ole pelkkä selonteko-opponointi tiimi, vaan tarkoituksena olisi antaa myös uusia näkemyksiä Suomen ulkopolitiikkaan. Ensimmäisessä kokouksessa päästiinkin ja hieman ajatuksia vaihtamaan ja oli selkeästi havaittavissa, että osan mielestä tärkein ulkopoliittinen muutoskohde olisi kehitysapurahojen taso. Osa puolestaan näki maanpuolustuksen kehittämisen oleellisimpana tekijänä; konsensusta näistä kummastakaan tuskin saadaan. Seuraava ryhmän kokous pidetään 25.4. "mökillä".

Netissä.
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id85707.html
http://www.davidmiliband.info/

Puhetta pasifismistä

2008-03-15T07:10:00.000-07:00

"Pasifismi merkitsee sodanvastaisuutta ja pyrkimystä saavuttaa tavoitteet täysin väkivallattomin keinoin ja samalla ennaltaehkäistä konflikteja. Absoluuttinen pasifismi hylkää kaiken väkivallankäytön yhteiskunnassa pyrkien saavuttamaan tavoitteensa täysin väkivallattomin keinoin. Osa pasifisteista saattaa hyväksyä jonkinlaiset valtion sisäiset pakkokeinot tai väkivallan itsepuolustuksena.
Merkittävä suomalainen pasifisti oli Arndt Pekurinen, joka teloitettiin jatkosodan aikana hänen kieltäydyttyään osallistumisesta maanpuolustustoimintaan. Myös Yrjö Kallinen on kuuluisa suomalainen pasifisti – jopa maailmanhistoriallisestikin mielenkiintoinen tapaus – sillä vaikka oli pasifisti, hän toimi vuosina 1946–48 Suomen puolustusministerinä."

Meillä oli mielenkiintoinen keskustelu pasifimista eilen Lasipalatsin ravintolassa. Aiheeseen eksyttiin jotenkin presidentti Halosen pasifisti-taustan pohjalta ja pohdittiin itse pasifismin sisältöäkin. Keskustelussa kävi ilmi, että kokemuksen pohjalta, osa kenraalikuntamme jäsenistä ovat puhtaasti pasifisteja. Jäin pohtimaan asiaa vielä tänään...

Ja se pitää paikkansa. Merkittävä osa Suomen sodanajan johtamista, kenraaleista ja politikoista, ovat pasifistisia aatemaailmaltaan. Melkein kaikki sodan raakuudet nähneet ihmiset ovat, mikäli pasifismia halutaan yhtään laajemmassa näkökulmassa pohtia. "Pasifismi merkitsee sodanvastaisuutta ja pyrkimystä saavuttaa tavoitteet täysin väkivallattomin keinoin ja samalla ennaltaehkäistä konflikteja.", kertoo aiheesta nykyinen korkeakouluopiskelijoiden raamattu, Wikipedia.

Ei kukaan järkevä johtaja, ei sotilas taikka politikko, halua sotaa. Sota on epäonnistunutta diplomatiaa, tai laajassa mielessä "Surkeaa palautteen antamista", jossa provoisoidaan ja provosoidutaan, eikä kyetä ratkaisemaan ongelmaa "aikuisten tavoin". Sota on pikku-poikamainen tapa ratkaista riidat ja lyödä vastustajaa turpaan. Sota on surkeaa taloudenhoitoja ja kauppapolitiikkaa, jossa "rahaa ammutaan raketteina taivaalle", aivan kuten oma äitini on kommentoinut uudenvuoden vieton kallista kuluerää. Sota on ajautumista kriisiin, jossa ei ole kuin häviäjiä.

Pasifismi ei kuitenkaan ole tai ei saa olla puolustuspolitiikan vastustamisesta, kieltäytymistä asevelvollisuudesta ja omien kavereiden, perheen ja kotimaan hylkäämistä kriisin hetkellä. Minun mielestäni pasifismin ihanne ei saa olla Arndt Pekurinen, joka käänsi selkänsä kun tilanne oli pahimmillaan, vaan pasifistin pitäisi olla henkilö, joka viimeiseen asti vastustaa sotaa ja tekee kaikkensa sen välttääkseen, mutta osallistuu yhteiseen talkooseen, edes jossain muodossa, kun kotimaa sitä vaatii.

Minulta ei riitä kyllä sympatiaa totaalikieltäytyjiä kohtaan, mutta sitä kuitenkin löytyy huomattavan paljon aatteellisesti siviilipalveluksen suorittavia henkilöitä kohtaan. Heitä minäkin arvostan. Minun mielestä siviilipalveluksen sisällön ja vaihtoehtojen kehittäminen on yksi merkittävimmistä haasteista tulevaisuuden asevelvollisuutta ajatellen. Sivareiden talkoohenkeä täytyy pystyä hyödyntämään paremmin ja siviilipalveluksesta täytyy kehittää varteen otettava vaihtoehto aseelliselle varusmiespalvelukselle.

Kokoomusnuoret lyö turpiin

2008-03-12T13:17:00.000-07:00

Jos on tullut seurattua uutisia, niin ei ole voinut välttyä näkemästä uutista Kokoomusnuorten Winter Games -tapahtumasta Himoksella. Viime vuonna paikalla riehui kevät myrsky, tänä vuonna kaksi tappelupukaria. Apuun tarvittiin ambulanssi ja poliisi, ennen kuin tilanne ratkesi. Asian uutisoi Iltasanomat, Iltalehti, HS, Yle... Odotellen edelleen tulevia Hymyä, Seiskaa ja muuta laatumediaa.

Kokoomuksen Nuorten Liitto on tavattoman tunnettu sisäisistä valtataisteluistaan. Niitä on ollut kautta historian; aina Zyskowiczin ja Kanervan kähinöistä Himoksen mättöihin, jossa liberaalit vinoilevat konservatiiveille ja konservatiivit kuittaavat takaisin. Valtataistelu näkyy niin työntekijävalinnoissa, liittohallituksen koostumuksessa sekä piirien johtotehtävissä. Tällä hetkellä valtataistelu on sen verran jyrkästi kallellaan äärioikealle, että Nuorten liittoa voisi luulla Perussuomalaisten nappulaliigaksi.

Typerää nahistelua KNL. Todella typerää, ja tälläkin kertaa, Himoksella, "kaiken takana oli nainen". Lööpit kirjoittivat hurjista väännöistä; Sitä nuoret perässä mitä vanhemmat edellä. Nuorilla on vain tapana ylireagoida eli sen sijaan, että lähetettäisiin 200 tekstiviestiä, käydään mielummin mätkimässä turpaan. Tapansa siis kullakin. Mutta kukahan sankareista on jutun vuotanut lehdistölle, sillä kukaan itseään arvostava toimittaja ei todellakaan ole Winter Games -tapahtuman asiasisällön takia paikan päälle saapunut. Aika skandaalihakuista toimintaa.

Kiitokset äänestäjille!

2008-03-12T04:42:00.000-07:00

Hok-Elannon vaalit ovat päättyneet ja saldoksi tuli 40 ääntä, loistavaa!
Se on huomattavasti tavotemäärää enemmän ja tätä vauhtia ensi vaaleissa voi laittaa tavoitteeksi vaikka läpi pääsemisen. Tällä kertaa olisi tarvittu vielä muutama sataa lisä-ääntä.

"HOK-Elannon edustajiston vaalien äänestys päättyi perjantaina 7.3.2008. Ääniä annettiin kaikkiaan 136 689 eli äänestysaktiivisuus on 26,8 prosenttia. Uudenlaista mahdollisuutta äänestää internetin kautta käytti kaikkiaan 30 612 jäsentä eli 22 prosenttia äänestäneistä."

Lisätietoja ja edustajistoon valitut löytyvät täältä: http://www.s-kanava.fi/hokelanto/kaupatjapalvelut_artikkeli?fid=s_ska_basicarticle2_01750.xml

HOK-Elannon vaalit

2008-03-01T06:10:00.000-08:00

Hok-Elannon vaalit pidetään 22.2.-7.3.2008. Olen vaaleissa ehdolla nro 243, Kokoomuksen Helsingin listoilla. Vaalisivusto löytyyy osoitteesta http://www.s-osuuskauppavaalit.fi/hok-elanto. Koska sivustolta löytyvä vaalikone päätti tuttavallisen ystävästi pätkästä kaikki vastaukseni ilmoitta siitä ennakkoon, ovat vaalikoneen vastaukset tynkiä. Tässä löydät kokonaisuudessaan vaalikoneeseeni antamani pistemäärät ja vastaukset. Vastaukset ovat järjestyksessä 1-10. Mikäli et ole käynyt vielä äänestämässä, tee se nyt. Ohjeet löydät yllä olevasta osoitteesta.

Edustajistolla on tärkeä rooli valvoa HOK-Elannon hallituksen ja toimivan johdon toimintaa. Se ei kuitenkaan saa toiminnallaan hidastaa päätöksentekoa, niin että itse päätöksenteko vaarantuu. Siksi kannatinkin maltillista korotusta edustajiston tehtäviin, joiden avulla kaikki käytössä oleva osaaminen saadaan hyödynnettyä.

Halutessaan Edustajisto pystyy vaikuttamaan kaikkiin sen tärkeäksi koskemiin asioihin. Se vaatii tahtoa ja konkreettisia toimia. Edustajisto ei saa olla pelkkä määräaikainen kahvikerho, vaan sen tulee itse omalla toiminnallaan aktiivisesti huolehtia asiakasomistajien etujen toteutumisesta.

Vain tuntemalla toiminnan, käyttämällä palveluita, näkemällä, kokemalla ja kuuntelemalla, edustaja voi ajaa asiakkaiden etuja.

Se ei vaadi kansanedustajan asemaa tai kunnanvaltuuston puheenjohtajuutta. Se vaatii halua ja tahtoa tehdä muutoksia.

Kaupan alalla vallitsee hurja kilpailu. Laajentuminen ja markkinaosuustaistelu tuntuvat olevan nykyään merkittävässä osassa kannattavan päivittäiskaupan pyörittämisessä. Osuuskaupan täytyy pystyä vastamaan markkinatilanteeseen ,jotta asiakasomistajien tarpeet voidaan tyydyttää myös jatkossa.

Minä toivoisin osuuskaupan rakentavan lisää lähimyymälöitä. Kohderyhmä hypermarkketteihin verrattuna on hieman eri, mutta meillä pääkaupunkiseudulla, jossa liikenne on ruuhkautunutta ja autoja on paljon, edulliset ja erinomaiseen asiakaspalveluun panostavat lähimyymälät olisivat tervetullut näky, sekä oiva kilpailuvaltti yhä kovenevilla markkinoilla.

Bonusjärjestelmä vaatii muutosta. Jokaisella kaupalla on omansa, mutta oikein mikään näistä järjestelmistä ei kykene tarjoamaan asiakkaalle mitään erityisen merkittävää. Toimiva järjestelmä on sitouttava, mutta ennen kaikkea sen pitää pystyä tarjoamaan asiakkaalle lisäarvoa ostoihin sijoittamalle rahalleen. Pelkkä järjestelmän voimakkaampi porrastus ei riitä, se tarvitsee laajempaa uudistusta.

Kattava jakeluverkosto on yksi neljästä osuuskunnan merkittävimmistä kilpailueduista. Myymäläverkoston laajentaminen tappion uhalla ei kuitenkaan ole kovin pitkänäköinen ratkaisu ja voi pahimmillaan johtaa toiminnan kohti jyrkkenevää alamäkeä, jossa kustannuksia joudutaan höyläämään, palvelun laatua heikentämään ja myyjiä irtisanomaan. Siksi myymäläverkoton täytyykin säilyä kaikessa tilanteissa kannattavana. Se on sekä kuluttajan, että myyjän etu. Ennen kaikkea, kaikkien asiakasomistajien etu.

Sijoitetun pääoman täytyy pystyä kaikissa olosuhteissa tuottamaan lisäarvoa. Se kannustaa asiakasomistajuuteen, sitouttaa pitkäaikaiseen osuustoimintaan ja houkuttelee käyttämään tarjolla olevia palveluita.

Osuusmaksun korotuksella on luonnollisesti hyvät puolensa sitouttamisessa. Pienet lisäykset summassa voivat itseasiassa olla johtaa jopa positiiviseen kehitykseen asiakasomistajamäärissä, mutta en siltikään pysty kannattamaan maksun korotusta, ellei se ole välttämätön toiminnan säilyttämiseksi. Nuorille ja vähävaraisille pienetkin korotukset osuusmaksuissa ovat merkittävä osuus muutenkin niin pienessä päiväbudjetissa. Suhteessa korotuksissa kärsivät vakavimmin palveluita eniten tarvitsevat ryhmät.

Haluaisin vastata, että täysin samaa mieltä. Mutta mielestäni se ei olisi oikein. Minun mielestäni on väärin jakaa työnhakijoita erityisryhmiin ja suosia tiettyjä ryhmiä toisten kustannuksella. Mielestäni kaikista reiluinta olisi palkata tehtävään parhaiten soveltuva hakija. Oli se sitten tehtävään kouluttautunut maahanmuuttajataustainen merkononomi tai vajaakuntoinen lasketatoimen tradenomi.

100 postausta

2008-02-10T03:20:00.001-08:00

Ja tämä on se sadasensimmäinen..

Liian kauan on mennyt, kun viimeksi tuli kirjoiteltua. Paljon on myös tapahtunut sen jälkeen. Kaikki ihan positiivista, paitsi tämä mokoman angiina, joka ei lähde millään! Tänään ajattelin kirjoittaa vähän pidemmän viestin, jossa käsittelen useampaa aihetta. Koska paljon on tapahtunut..
Ihan ensimmäiseksi ajattelin kirjoittaa...

1. Yhdysvaltojen presidentinvaaleista (esivaaleista)
2. Opiskelusta, ihan lyhyesti vaan..
3. HOK-elannon vaaleista

1. Obama voittaa

Sanokaa mitä sanotte. Tiedän, että sanotte kuitenkin.. Homman nimihän on se, että joka toinen minun Facebook-kavereistani on liittynyt Pro John McCain ryhmään ja loput ovat siirtymässä sinne muista konsuehdokkaiden leireistä, jotka yksi toisensa perään, jäävät pois pelistä. Mutta ihan turhaan, peli on jo ratkaistu. Voittaja ei ole McCain, eikä Clinton (taas) vaan Obama. Barack korjaa potin kuin JFK aikoinaan, kiittää ja kumartaa ja puolet näistä Facebook kavereistani liittyvät groupiin: "I bet I can find 1 000 000 people that dislike president Obama". Veikkaan, että ainakin kaksi näistä myös osoittavat minulle henkilökohtaisen haukkumaviestin ja väittävät minun vaihtaneen puoluettani. Asia ei tietenkään ole niin, vaan...

Obama voittaa, koska hän on kaikista vetoavin ehdokas. Hän.. vain ja ainoastaan hän pystyy herättämään äänestäjät, keräämään ihmiset äänestyspaikoille ja äänestämään muutoksen puolesta. Sillä mitä Amerikka tällä hetkellä kaipaa ja odottaa, on muutos. Ihmiset ovat lopen kyllästyneet Bushiin sekä konservatiiveihin, jotka Bushin hallinnon aikana pistivät kaikki paukkunsa ulkopolitiikkaan, johtivat maan (toki jo odotettuun) taloustaantumaan ja itseasiassa jäivät useaan otteeseen kiinni Valehtelusta. Vaikka poliittinen muisti on tavattoman lyhyt, ei tämä Bushin kauden epäonnistuneisuus hetkessä unohdu. Oletko nähnyt viime aikaisia mittauksia Bushin suosiosta? Minä en ole, mutta edellisin näkemäni julkaistu tutkimus näytti synkältä, todella synkältä. Ja kymppi vetoa, ei tilanne ole parantunut edellisestä.

Sodat pännii. Ei vaan sen takia, että Irakista kuskataan ruumiita takaisin koto-jenkkilään, vaan koska ne maksavat tavattoman paljon. Nyt nämä "vanhat höyrypäät" ovat ilmoitelleet kiinnostuksestaan laajentaa sotatoimia Iraniin, mutta tähän laajennukseen ei Mrs. USA:n lompakon nyörit taivu. Ei vaan pysty, ei vaikka kuinka tällä voitaisiin ehkäistä terrorismia ja laittaa kusipäisiä johtajia ruotuun. Ei vaan pysty. Jenkit kaipaavat talouskasvua, hyvinvointia ja uusia tuulia Washingtoniin. Tässä kuvaan astuu nuori, charmaattinen, sanotaan jopa JFK:mäinen johtaja Barack Obama, joka puheellaan pistää kotirouvien polvet heikoiksi, herättää kansainvälisen median seuraamaan muuten niin tavattoman tylsää poliittista jargonia ja kykenee jopa vetoamaan muuten omaan elämäänsä kyllästyneisiin jenkkinuoriin ja tarjoamaan, Jotain Uutta, kaivattua ja tavattoman houkuttelevaa, vaihtoehtoa.

Clinton on mummo. Ei perinteisessä mielessä, mutta iänsä puolesta. Tämä "ensimmäinen rouva" on jo 61-vuotias yhden lapsen äiti, sekä entisen presidentin yksinhuoltaja. Toki hänkin on tavallaan vaikuttava, mutta ei tosiassa tunnu kovin tuoreelta vaihtoehdolta USA:ta johtamaan. Aivan kuin tämä "Otos" olisi jo nähty. Aivan kuin tämä Clinton olisi jo kertaalleen ollut valkoisessa talossa...?

Clinton ei ole houkutteleva vaihtoehtoa. Ei ainakaan nuorten parissa, sillä yksikään noista reilusta 200 facebookkaajasta, jotka ovat kehdanneet minutkin kavereikseen lisätä, eivät ole liittyneet Clintonin tukijoukkoihin. Hän ei valitettavasti, tällä kertaa, pysty tarjoaamaan mitään freessiä vaihtoehtoa, vaan on yksi konsujen rinnalle laitettava tunkkaisen kärkkäinen emäntä, jonka aika on ajanut ohitse. Sanokaa mitä sanotte, nämä vaalit ovat jo ratkaistu. Potti menee nuorekkaalle Obamalle.

Vaikka kannatan oikeistolaisten edustajien valintaa, en pysty pistämänä rahojani tällä kertaa likoon konservatiivisen ehdokkaan eteen. Toisaalta en edes halua. Minun mielestäni demokraatit ovat jopa lähempänä Suomen Toivoa kuin jopa Perussuomalaisilta arvelluttavasti kuulostavat konservatiivit. Enkä haluaisi nähdä taas vanhaa jäärää politiikan kärkipaikalle, vaan minun mielestäni tällainen nuorekkaan ehdokkaan nostaminen kannustaisi myös muita nuoria lähtemään mukaan politiikkaan, menevän äänestämään ja osallistumaan vaikuttavaan kansalaistoimintaan. Minunkin mielestäni Barack Obama olisi nykyisistä ehdokkaista paras johtamaan Yhdysvaltoja. Go Obama!

2. Opiskelut

Ähäkutti. Minulle on joskus sanottu, että järjestötoimintaan hurahtaneet eivät valmistu. Monesti toki näin valitettavasti näyttää toimijoille käyväkin. Opiskelut venyvät ja jäävät kesken, kun uudet houkuttelevat työtarjoukset ja mahdollisuudet tulevat vastaan. Mutta minäpä valmistun!

Asetin omaksi tavoitteekseni alkusyksyn 2008 ja äärinmäiseksi takarajaksi joulukuun. Eihän sitä ole helppo uskoa, kun vaikka katselee opintosuoritukseni taannoisia kertymyksiä. Kaksi kuukautta sitten rekisterissä komeili vaivaiset 76 op:tä, joista 96% oli vuodelta 2006, eli ajalta ennen Varusmiesliiton puheenjohtajuutta. No tänään, kaksi kuukautta myöhemmin, siellä samaisessa rekisterissä komeilee jo 112 pistettä, joiden lisäksi 32 op:tä on "Pending" eli odottaa arvostelua. Näiden keskeneräisten suorituksien jälkeen rekisterissä on jo 144 op:tä. Aloitin viime viikolla työharjoittelun BF Medialla (www.bfmedia.fi /30 op) ja opinnäytetyönäytteen aiheen valitseminen on käynnissä (16 op). Muutamat viimeiset pakolliset kurssit ovat nyt menossa tai alkamassa ja täysin realistinen arvio valmistumiselle on siis "heti kesän jälkeen".

Tsemppiä vaan muille järjestötoimijoille. Aloitin koulun tammikuussa 2006, olin vuoden 2007 "poissa" ja valmistun nyt syksyllä. Täysi"päistä" opiskelua 1,5 vuotta. Näin meillä Tradenomikoulussa.

3. HOK-Elannon vaalit

Helmi-maaliskuussa 2008 järjestettävien HOK-Elannon edustajiston vaalien keskusvaalilautakunta on hyväksynyt lopullisesti mukana olevat ehdokaslistat ja arponut niiden järjestyksen. Vaalikelpoisten ehdokkaiden lukumäärä on 1 116 eli tasan 100 enemmän kuin edellisissä vaaleissa.

Olen Yksi näistä 1 116 ehdokkaasta. Tiedättekö, näissä vaaleissa on minun mielestäni käynyt liian usein niin, että äänestämässä ovat käyneet vain ne lähiörouvat ja keski-ikäiset miehet, jotka ovat vuoron perään laittaneet äänensä likoon sen "tutun kunnallisvaaliehdokkaan" tai naapurin ukon, tai sen telkkarista tutun kansanedustajan puolesta. Liian harvoin äänestysuurnilla on nähty nuoria äänestäjiä, jotka haluavat vaikuttaa heidän lähipiirinsä toimintaan, heidän lähikauppansa palveluun, hinnoitteluun tai tämän koko valtavan HOK-Elannon ketjun valtakunnalliseen liiketoimintaan. Olisipa mukava nähdä tällä kertaa, kun nuoret ehdokkaat jyräisivät itsensä läpi edustajiston vaaleissa.

Minun numeroni ehdokasvaaleissa on 243, joka löytyy D KOKOOMUS B-listalta.
Pian verkkoon avautuu vaalikone, jossa ehdokkaita on helppo käydä vertailemassa. Vaalisloganeista, vaalikoneesta ja tulevista valinnoista - kerron lisää tässä blogissa, kun itse H-hetki lähenee.

101 Postia takana. Monta uutta edessä.

Yhteinäinen tuvallisuuspolitiikka

2008-01-16T00:02:00.000-08:00

Turvallisuuspoliittinen maailmankartta

Taas povataan yhteispohjoismaista "Puolustusliittoa". Koko hömpötys alkoi, kun viime (tai toissa) vuonna alettiin puhumaan merivalvonnan yhdistämisestä Ruotsin kanssa. Tämän jälkeen soppaa hämmensi Norja, joka oli kiinnostunut rakentamaan yhteistä Ilmatilanvalvontaa. Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä tuli perässä Suomi, joka ilmoitti rakentavansa puolustuksensa omaan ratkaisuun, Euroopan unioniin, perustuen eikä ole innostunut pohjoismaisesta ratkaisusta.

Muutos toki on tulossa, halusimmepa sitä tai emme. Ennen pitkää, joka nero päätyy näkemään faktat: emme pysty itsenäisesti puolustamaan valtakuntamme rajoja edes nykyisellä puolustusvalmistelulla. "Suomi romahtaisi sodassa jopa parissa päivässä", sanoi Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Matti Ahola Lapin kansassa3.12.2007. Ja tottahan se on. Emme valmista juuri mitään sotamateriaaleja, emmekä pysty ylläpitämään tarvittavia kriisivarastoja öljyä tai elintarvikkeita. Kaikilla mittareilla laskettuna: olemme kusessa. Kriisin sattuessa olisimme täysin riippuvaisia kaikesta avusta, mitä vain voisimme saada.

Tilanne on sama kuin talvella 1940, jolloin tukea ja turvaa haettiin joka suunnasta. Ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa tällöinkin keskusteltiin yhteisen puolustusratkaisun luomisesta ja jopa valtioliiton perustamisesta. Homma valui käsiin, kun sekä Saksa että NL kieltäytyivät tukemasta ajatusta. Lopulta, useiden pitkien keskusteluiden ja kovan työn jälkeen, Suomi sai apua. Apu tuli Saksalta. Ei englannilta, jenkeiltä, hurreilta - vaan Saksalta. Apua olisi mielellään saatu ja haettu länsiliittoutumalta, mutta kun ei tippunut, otettiin sieltä mistä saatiin.
Samalla tavalla nykyaikaan, apua jouduttaisiin ottamaan sieltä mistä sitä vaan voitaisin saada. Kriisitilanteissa ei ole ollut tapana nuukailla.

No tällä hetkellä Suomessa käydään taas armotonta vääntöä tulevaisuuden puolustusratkaisuista. Pikkaisen täytyy kyllä huomattaa, että on huolestuttavaa nähdä, kuinka meidän kenraalit ovat oma-alotteisesti menneet lausumaan näkemyksiään Suomen puolustuspoliittisista ratkaisuista mediassa. Viime vuoden puolella Pääesikunnasta kuului huutoja uuden palvelusmuodon perustamisesta asevelvollisuutta varten. Puolustusministeri tyrmäsi aloitteen ja ilmoitti, että ratkaisut valmistellaan ministeriössä ja tehdään eduskunnassa. Että PE:n mahdollisuus vaikuttaa asiaan on puolustusministeriön kautta, ei sen ohi.

No eilen tuli silmille toinen laidallinen tykinruokaa, kun Pääesikunnan kanta yhteispohjoismaisesta puolustusratkaisusta kuului ja näkyi, Maassa-merelle-ja-ilmassa, Ylen uutisissa sekä pohjoismaisissa medioissa. Pääesikunta kertoi Suomen perustavansa puolustuksensa omaan ratkaisuunsa, joka PE:n mielestä on EUROOPAN UNIONI, eikä tukea & turvaa tarvita pohjoismailta, jotka seminaarissa yllättävän avoimesti olivat sitä tarjoamassa. Muuten ihan hyvä, mutta päivän viimeisimpinä uutisina oli Puolustusministerin murahdus, että pohjoismainen yhteistyö on edelleen meille tärkeä ... koska yhteishankinnoilla kaikki pohjoismaat, Mukaan lukien Suomi, saadaan puolustusmateriaali halvemmalla. Mixed signals.

Olisipa kiva tietää, mitä kulisseissa tapahtuu, nyt kun samalla luen Risto Rytin päiväkirjoja jatkosotaan valmistavalta ajalta. Tällöin käytiin keskuteluita aivan samoista aiheista, vaikkakin ulkopoliittinen tilanne oli astetta rankempi. Nyt näyttäisi siltä, että eräillä kenraaleilla on pakonomaista tarvetta tuoda itseään esille. Pitää muistaa, että kenraalit ovat niitä operatiivisia johtajia, virkamiehiä, jotka kuuntelevat politiikkojen tekemät strategiset ratkaisut ja toteuttavat ne. He voivat niihin vaikuttaa sisäkautta lobbaamalla, mutta eivät voi ohittaa niitä puhumalla omalla suullaan mediassa. "Generals, they are numerous but not good for many", A latin proverb.

Risto Rytin päiväkirjoissa on hyvä maininta siitä, kuinka moskovanneuvottelija Paasikivi lupasi, valtioneuvoston päätöksen vastaisesti, NL:lle puolet Petsoman nikkelikaivoksen johtokunnan paikoista ja vuorovuosien vaihtuvan puheenjohtajuuden (tämä oli se virhe) yhtiöstä, vaikka päätösvalta tässä tilanteessa haluttiin säilyttää suomalaisilla. Kun selvisi, että Paasikivi ei puhunutkaan Suomen valtioneuvoston puolesta, vaan sen näkemystä vastaan, suuttuivat NL:läiset armottomasti. Paasikivi meni paniikkiin, ei tiennyt mitä tehdä, haki eroa pestistään joka pian tämän jälkeen hänelle myönnettiin. P. teki pienen virheen neuvottelussa, mutta tämä maksoi hänelle paljon. Suomen ulkopolitiittinen linja ei ollut yhtenäinen, mutta se korjattiin. Päätökset ulkopoliittisista linjauksista täytyy olla selvät. Organisaation jäsenet eivät voi mennä laukomaan omia näkemyksiään linjauksista, vaan vaikuttaminen täytyy tapahtua sisäkautta. Sisällä päin keskustelut ja väittelyt - ulospäin yhtenäinen linja.

Tämä ulkopoliittinen keskustelu tulee muuten jatkumaan vielä pitkään. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on vasta valmisteluvaiheessa ja painostus kovaa. Nykyisen toimintamallin avulla emme tule selviämän kriisitilanteessa, joten jonkinlaisia muutoksia täytyy tehdä. Tällä hetkellä SAATTAISIMME saada apua länsiliittoutumalta, mutta kuten on nähty, kriisitilanteessa sitä ei tule. Pohjoismaat haluavat yhteistyötä ja yhteisiä ratkaisuja, eikä niitäkään voi mennä poissulkemaan. Varsovanliiton maihin en hyvällä uskollakaan halua Suomea laskettavan, mutta nykyinen tilanne ei ole meille suosiollinen.

Tämän näköinen on muuten Naton kartta Euroopan maiden turvallisuuspolitiikasta:

Ja tähän katergoriaan kuuluu Suomi
NATO:n ja siihen kuulumattomien maiden välillä. NATO:n rauhankumppanuusjäsenmaita ovat:

(Thanks, wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/NATO)

Ulkomisteriö perustaa Ulko- ja turvallisuuspoliittisen nuorisotyöryhmän

2008-01-07T03:56:00.000-08:00

Suomen hallitus valmistelee uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista
selontekoa, jonka on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2008. Tällä kertaa myös nuoret pääsevät mukaan, sillä, ulkoministeri Kanerva on perustamassa ulko- ja turvallisuuspoliittista nuorten ryhmää. Aiheesta oli tänään juttua Helsingin Sanomissa, Metro-lehdessä ja aihe oli joka ainoan nuorisojärjestön jakelulistalla.

Aamulla, okei nukuin tänään aika pitkään, 11 maissa olin saanut 6 puhelua ja yhden tekstiviestin. Useat yhteydenotoista koskivat samaista aihetta. UM:n sivuilta oli mahdoton löytää aiheesta lisätietoja, mutta Allianssi oli luonnollisesti erityisen avulias.

On todella hienoa, että UM on alkanut huomioimaan myös nuoria. On jokseenkin ennen kuulumatonta, että nuoret halutaan mukaan pohtimaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Olenhan toki minäkin aiheesta paasannut, joka kerta kun siihen on mahdollisuus ilmennyt ja tuonut esille, että niin Varusmiesliitto kuin nuoret yleensänkin ovat kiinnostuneita osallistumaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään niin pitkällä tähtäimellä, että väistämättä nyt tehtävät ratkaisut koskevat myös tulevia ikäpolvia, jotka eivät aina välttämättä pääse aiheeseen vaikuttamaan.

Tänään ei käy kateeksi Allianssin tiedottajaa, joka kerää kaikki random yhtedenotot ja hakemukset yhteen. Voin vain kuvitella, millaisen mylläkän nuorisojärjestöt ja ennen kaikkea poliittiset nuorisojärjestöt aiheesta saavat. Tämä on varmasti taas uusi "poliittisen taistelun kenttä", johon järjestöt haluvat järjestöpolitiikallaan sotkeutua. Pelkäänkin, että järjestöpolitiikka saattaa vaikuttaa myös tuleviin valintoihin. Toivottavasti valinnnat eivät kuitenkaan perustu, kuten monissa yhteisprojekteissa ja yhteisjärjestöissä aikaisemmin, poliittisiin mandaatteihin. Tämä väistämättä näkyisi poliittisesti sitoutumattomien ja pienten järjestöjen valitsematta jättämisessä.

No meille Varusmiesliiton entisille puheenjohtajille ei vielä toistaiseksi ole keksitty mitään järkevää loppusijoitus paikkaa, niin päätin pistää hakemuksen myös k.o. työryhmään. Saa nähdä miten käy. Luultavasti paikoista käydään kova kilpailu. Tälle kuluvalle vuodelle en ole kahminut järkyttäviä määriä luottamustoimia, joten tällaiset työryhmät olisivat aika piristävä lisä myös opiskeluarkeen. Kerron miten käy :)

Opetusministeri jyrähtää: Lapset rapakunnossa!

2008-01-05T03:31:00.000-08:00

"Koulun aloittavat lapset ovat vuosi vuodelta heikommassa kunnossa, opetusministeri Sari Sarkomaa moittii. Opetusministeri hoitaisi rapakunto-ongelman ujuttamalla kouluopetukseen enemmän liikuntatunteja.", uutisoi Iltalehti 5.1.2007

Iltalehden jutussa mainitaan myös asia, jota niin minä, puolustusministeri, pääesikunta ja varuskunnat ovat vuosi vuoden jälkeen painottaneet: palvelukseen astuvat varusmiehet ovat surkeassa kunnossa. Voisi luulla, että tämän uutisen taustalla on myös ministereiden keskenäisiä keskusteluita samasta aiheesta. Niin pitkälti ovat samoilla sanoilla aihetta käsitelleet.

Mellunmäen ala-asteella sijaisopettajana toimiessani, sekä kuunnellessani yläasteikäisten sukulaisteni puheita, olen huomannut että varsinkin tytöt haluavat välttää liikuntatunneilla hikoilemista. Tämän huomaa varsinkin yläastelaisten puheesta. "Meikit menee piloille ja alkaa haisemaan pahalta", kuulee aika ajoin sanottavan. Pojat usein mieluummin käyttävät nykyään aikaa ATK-tunneilla kuin liikunnassa. Nykyään ATK-tunnit ovat vieneet suosion koulun parhaimpina tunteina poikien keskuudessa.

On vaikea arvioida, miten hyvin Iltalehden jutussa ollut ministeri Sarkomaan kommentti ylimääräisestä "pidemmästä välitunnista", jonka aikana nuorten tulisi harrastaa terveysliikuntaa, toimisi käytännössä. Koulut ovat joutuneet selkä seinää vasten välituntiliikunnan kanssa. Koulujen piha-alueilla ei läheskään aina ole liikuntakenttää, jossa voisi harrastaa jalkapalloa ja muita pelejä, eikä niitä välitunneilla saa myöskään jäädä sisälle harrastamaan. Fyysiset leikit, kuten "kukkulan kuninkaat" ovat nykyään lähes poikkeuksetta kielletty. Näissä leikeissä sattuu ja tapahtuu, eikä koulu halua kantaa niistä syntyvää vastuuta. Näiden rinnalle ei kuitenkaan ole usein pystytty kehittämään parempaa ajanvietettä. Tytöt puolestaan tuntuvat käyttävän aikansa keskusteluihin ja perusjuoruiluun. Onkin vaikea kuvitella, miten nykykäytännöillä välituntiliikunnasta voitaisiin saada maksimaalinen liikunnallinen hyöty nuorelle. Väitän, että tässä tarvitaan aikalailla tapavaikuttamista ja uusia keinoja sekä välineitä. Lapset eivät enää tunnu osaavan leikkiä ilman tietokoneita.

Muistan kyllä, että me ala-asteella pelattiin kaikki välitunnit futista tai taisteltiin kukkuloilla, kunnes leikit kiellettiin. Nykyään tätä näkee yhä harvemmin. Ala-asteellakin kun seuraa lasten käyttäytymistä pystyy mielestäni huomaamaan, että monien on täytynyt varttua liian nopeasti. Pelit ja leikit eivät enää näy ja kuulu, koulujen pihoilla puhutaan toisten vaatetuksista, H&M:n alennuksista, ihastuksista ja vihastuksista, meikkaamisesta ja tietokonepeleistä. Aika kaukana ollaan siitä tavoitteesta, jota ministeri Sarkomaakin kouluille heitti. Paljon on tekemistä ja sen tekemisen tulisi alkaa kodeista, ei kouluista.

Edunvalvontakenraalin testamentti

2008-01-04T07:01:00.000-08:00

Armeijasta siirtyy tänään perjantaina reserviin yli 9 000 varusmiestä. Kotiutumiserään kuuluvat sekä viime vuoden tammikuussa palvelukseen astuneet 12 kuukautta palvelleet sekä heinäkuusta lähtien kuusi kuukautta palvelleet varusmiehet. (Yle uutiset, 4.1.2007)

Tänään kotiutuu 9000 varusmiestä. Kirjoitin pätkän omasta kotiutumisestani viimeisimpään Varusmies-lehteen.

PJ Palsta
Varusmies 6/07

Tämä on viimeinen puheenjohtajan palstani. Se on meinaan vuosi kääntynyt ehtoon puolelle. Aleksanterinkatu on täyttynyt jouluvaloista, pakkanen kiristää ulkona. Enää ei tarvitse palella kylmässä puolijoukkueteltassa vaan matalamajoitus on nykyään 2h+keittiö Mellunmäessä. Palvelukseen astumispäivämäärästäni 10.1.2005 on tänään takana 1075 aamua. Tonniaamu puheenjohtajan palvelusaika on täynnä.

Voisin luetella kaikki ne loistavat ystävät, jotka ovat olleet tekemässä tätä työtä ja kantaneet vastuuta varusmiesten eduista. Voisin myös kertoa kaikista niistä tapahtumista, joita tässä olemme vuosien aikana yhdessä kokeneet. Toisaalta voisin kertoa, mitä muutoksia täytyy välittömästi saada aikaiseksi, jotta varusmiesten aseman, sekä taloudellisen että sosiaalisen, voidaan missään määrin väittää olevan tyydyttävä. Mutta jätän nämä kuitenkin tällä kertaa kirjoittamatta, sillä vielä mieluummin kerron siitä, kuinka nopeasti aika menee ja kuinka palveluksen loppuminen on aina vain uuden alku.

Oma varusmiespalvelukseni päättyi Kaartin Jääkärirykmentin kranaatinheitinkomppaniassa 6.1.2006, kun komppanian päällikkö kapteeni Kostian jakoi tykkihallissa sotilaspasseja joukkueellemme. Olin odottanut tuota kyseistä tilaisuutta peruskoulutuskaudelta lähtien. Itse asiassa olimme tähän asti laskeneet kaikkea, päiviä koulutuskauden päättymiseen, aliupseerikoulun loppumiseen ja itse kotiutumiseen. Nyt tämä viimeinen laskeminen oli ohitse, jäljelle jäi nolla. Kun tämä kauan odotettu päivä saapui, ei se tuntunut yhtään niin hohdokkaalta ja ihmeelliseltä kuin kuvittelin. Totta kai mieliala oli katossa. Hurrasimme, riehuimme emmekä malttaneet pysyä aloillamme kun ryntäsimme tykkihallista vapaina miehiä ulos. Taksi tilattiin soden eteen, koska bussi 86:een emme enää suostuneet astumaan. Herttoniemen kohdalla alkoi kuitenkin jo paluu arkeen. Lähdimme kavereiden kanssa eri suuntiin, tervehdimme viimeistä kertaa ja toivotimme hyviä jatkoja. Lähdin kotia Pasilaan. Koko metromatkan ja sitä seuranneen bussimatkan mietin, että ”nyt se on ohi”. Kotona olin jo päässyt niin pitkälle ajatuksissani, että kun astuin ovesta sisään ja painelin omalle sohvalle, pohdin että mitä sitä nyt tekisi seuraavaksi elämällään. Kouluni alkoi neljän päivän kuluttua. Aika moni tammikuussa kotiutuva varusmies käy läpi saman tunnemyrskyn. Valitettavan moni kuitenkin unohtuu sinne kotisohvalle pohtimaan.

Minun paluuni siviilimaailmaan tapahtui koulun alkamisen johdosta nopeasti. Sain uusia kavereita ja elämä jatkui melko säännöllisenä. Ensimmäiset päivät luonnollisesti toteutin intin oppeja. Heräsin aamulla kuuden aikoihin, pomppasin ylös sängystä ja petasin välittömästi pedin. Kävin kahden minuutin mittaisessa suihkussa, pesin hampaat ja 10 minuutin kuluttua olin jo syönyt aamupalan. Sisään mennessä muistin aina ottaa hatun pois päästäni ja koulussa viittasin käsi suorana nyrkissä, aivan kuten meille oli opetettu. Suuria hankaluuksia teetti myös keksiä, millä nimellä koulun opettajia puhuteltaisiin: ”Rva opettaja, rva lehtori, rva..”, koetin itsekseni pohtia. Pian nämä taidot toki haihtuivat, koska ne eivät tuntuneet kuuluvan siviilielämään. Kukaan muukaan ei käyttäytynyt näin. Tänään ne ovat jo kaukaista historiaa.

Vuosi on todella lyhyt aika elämästä ja se menee kuin siivillä. Huomenna valitaan liitolle uusi puheenjohtaja ja odotan innolla tilannetta antaa tämä vastuullinen pesti seuraavalla, energiaa ja ajatuksia pursuvalle, puheenjohtajalle. Luopuminen on kuitenkin hankalaa. Puheenjohtajan pestin päättyminen tuntuu jokseenkin samalta kuin intistä kotiutuminen tai vaikka lukion päättyminen. Minun ylipitkäpalvelusaikani on lopussa ja ”kotiutumisen” jälkeen edessä on se sama tilanne: ”mitä tekisi elämällään seuraavaksi”. Onneksi tiedän, että vaikka kuinka tyhjältä mieli tuntuisikin huomisen kokouksen jälkeen, aina tulee uusia haasteita ja tehtäviä. Jokainen loppu on uuden alku. Samat terveiset haluan lähettää vielä niille varusmiehille, joiden TJ syöksyy kohti nollaa ja joiden mielissä alkaa pikkuhiljaa kalvamaan tunne palveluksen päättymiseen liittyvistä haasteista. Hakekaa kouluun, etsikää (jo nyt) töitä ja pitäkää yhteyttä ystäviinne. Kotisohvalle ei kannata jäädä asiaa pohtimaan. Palveluksen voi nollata perjantai-iltana, mutta viimeistään maanantaiaamuna täytyisi alkaa jo uusien suunnitelmien toteutus ja uusien haasteiden etsiminen. Onnittelut kotiutuvalle saapumiserälle ja tervemenoa reserviin!

Harri Sieppi

Varusmiesliiton puheenjohtaja 2007
varapuheenjohtaja 2006
jäsenaktiivi 2005
KJTK:n puheenjohtaja 2005

TJ 0

2008-01-02T05:44:00.000-08:00

No nyt.. Nyt se on takana. 1.1.2008 00:01 astui uusi PJ Miikka Putto Varusmiesliiton johtoon. Pääsimme myös loistavasti ilmoittamaan PJ:n vaihdoksesta julkisesti, kun Yle teki TV-jutun uusista simputusohjeistuksista. Saatiin vuoden pääkampanja loistavasti päätökseen 31.12 ja Miikan naama tutuksi.

Olimme eilen Katin kanssa (1.1.) viimeisessä edustustilaisuudessa VML roolissani, kun osallistuimme ministeri Häkämiehen uudenvuoden vastaanotolle. Paikalla liitosta oli myös päätoimittaja Pölönen. Vastaanotto oli oikein mukava ja pääsimme vaihtamaan kuulumisia sekä ministeri Häkämiehen, hänen avustajiensa, komentaja Kaskealan, ministeri Sarkomaan, kansanedustaja Vahasalon, kansanedustaja Mäkelän, ex-puhenaisen Riitta Uosukaisen, useiden toimittajien ja muiden tuttujen kanssa. Eilinen oli hyvä lopetus vuoden pj-kaudelle. Kiitokset vielä kerran kaikille. Tästä eteenpäin kirjoitan blogissani vain omia henk.koht. kannanottojani aiheesta kuin aiheesta. Hs

Alikersanttia epäillään simputuksesta

2007-12-14T06:19:00.000-08:00

Karjalan lennoston alikersanttia epäillään simputuksesta
14.12.2007 10:44 (Päivitetty 14.12.2007 13:18)

Varusmiesten apukouluttajana toimineelle alikersantille vaaditaan sakkorangaistusta Karjalan lennoston simputusjutussa.

Kävimme tapaamassa komentaja Kaskealaa eilen Kallen kanssa, joka toimii ensi vuonna liiton varapuheenjohtajana. Miikka (pj2008) oli estynyt. Kuten sen arvatakin saattoi, keskustelu jumahti simputusväittelyyn, jossa PV oli ottanut todella voimakkaasti defenssiivisen kannan ja arvosteli voimakkaasi mm. viime aikoina esillä olleita uutisointeja. Ulospäin kommenteja ei näytä silti heruvan.

Tapaaminen oli erittäin antoisa, koska se johti 2 uuteen tapaamiseen. Kerroimme toiveemme simputuksen nollatoleranssin siirtämisestä konkretiaan ja odotellaan nyt, miten tämä ministeri voimakas linjaus näkyy tulevissa tuomioissa. Tällä kertaa Karjalassa oikeudessa oleva juttu koskee kotiutunutta johtajaa, mutta toivottavasti näemme nopeampia toimenpiteitä ja pikaisia käsittelyitä uusien esille tulevien tapauksien johdosta. Paljompa on hyötyä tutkinnasta, joka tapahtuu tilanteen (varusmiespalveluksen) jo ollessa ohi.

Lisätietoja Karjalan tapauksesta löytyy STT:n uutisista (Iltapäivälehdet, HS, muut..)

( Huom! Ehkäpä varusmiehet nyt uskaltavat valittaa simputuksesta, kun siitä on niin paljon puhuttu, heitä on siihen kannustettu ja heitä on tuettu..) JES!

VIIMEISEEN PÄIVÄÄN SAAKKA PUHEENJOHTAJA

2007-12-11T05:37:00.000-08:00

Liittari meni, oli mukava ja saatiin hyviä valintoja tehtyä. Uudet toimijat ja liittari lausunto on Varusmiesliitto.fi sivustolla. Puheenjohtajana ensi vuonna toimii nykyinen vpj Miikka Putto. Eli samaten, kuten kävi minun kohdallani: VPJ:stä PJ:ksi.

Tänään oli Hesarissa myös melko näyttävä mielipidekirjoitus simputuksen nollatoleranssista. En olisi uskonut, kun kuukausi sitten sitä lähetin, että julkaisisivat noinkin pitkää kirjoitusta. Julkaisivat. Kiitostakin on tullut, mm. eräs äiti ja eräs Ylen toimittaja ovat juttua kehuneet. Tulee hyvä mieli, kun kirjoituksista saa positiivista palautetta. Tänään saattaa olla edessä vielä Ylen TV- haastattelu aamutv:tä varten. On kuitenkin ollut hankalaa saada PE:stä edustajaa vastamaan, joten saas nähdä kuinka käy. Olivat myös ilmoitelleet, etten minä enää olisi ruorissa vaan uusi pj johtaisi jo liittoa. Tämähän ei pidä paikkaansa. Jos jotain on tullut opittua nuoruuden urheiluvuosista, niin se on se, että loppuviivalla ei hyydytä vaan kiihdytetään. Laitetaan vielä viimeisetkin voiman rippeet peliin ja tehdään parhaansa. Näin myös puheenjohtajuudessa.

Ai että, ompas ollut mahtava vuosi. Toivottavasti liitolla menee yhtä kovaa myös ensi vuonna. Tästä blogista tulee pian minun henkilökohtainen blogini. Kirjoittelen täällä vuoden vaihteesta alkaen myös muuta kuin asevelvollisia koskevia asioita ja saatampa ottaa kantaakin ;).. Kiitokset kaikille. Mukavaa joulun odotusta ja pitäkää lippu korkealla!

VARUSMIES LOUKKAANTUI SINKOAMMUNNASSA

2007-11-21T22:51:00.000-08:00

Kainuun Prikaatin varusmies loukkaantui vakavasti ampumaharjoituksessa Vuosangan ampuma-alueella. Tapaus sattui marraskuun alussa.

Ensivaikutelma tapahtuneesta: "Häh, taas?!"

Minusta on alkanut viime aikoina tuntumaan, että näitä onnettomuuksia tapahtuu jatkuvasti! Toinen samana päivänä tullut uutinen oli:

"Pääesikunta tiedottaa: Seitsemän varusmiestä ajo-onnettomuudessa Rovajärvellä
Vapaa julkaistavaksi 21.11.2007 19:56"

Näitä tapauksia tulee sähköpostiin aivan jatkuvalla syötöllä. Ei näitä mielestäni ennen ole näin paljoa tullut, onkohan nyt höllätty varusmiesten turvallisuusmääräyksistä vai mistä on kyse? Auto-onnettomuuksia, itsemurhia, ampuma-aseonnettomuuksia, puukotuksia.. Mitä ihmettä oikein tapahtuu? Nyt on tuki suuret leirit käynnissä, loppusodat tulossa, jäitä hattuun miehet! Nyt tarkkana palveluksessa, kotiutuminen on kohta ovella...

SIVARIT KERTAUKSIIN?

2007-11-21T22:38:00.000-08:00

En ajatellut kirjoittaa tästä aiheesta mitään. Johtuen mm. siitä, että joka kerta kun olen varusmiesten tasa-arvon puolesta kommentoinut siviilipalvelukseen tehtäviä muutoksia, olen onnistunut jonkun suututtamaan. Toisaalta, kaikkia ei voi miellyttää...

Sain eilen aiheesta sähköpostia ja päädyin lopulta siihen, että tässä TOSU valmisteluiden ohessa lyhyesti tästä aiheesta jotain laittaisin. Elikkäs, tästä keskusteltiin paljon, kun lakia valmisteltiin eduskuntaa varten. Siviilipalvelusmiehillä ei tällä hetkellä ole kertausvelvoitteita, joka tietenkin tarkoittaa, ettei vanhoilla sivareilla ole mitään käyttöä. Eihän mekään intissä muisteta esim. kaupunkitaistelutaktiikoita, ellei niitä säännölllisesti kerrata. Nyt kun siviilipalvelusmiehille on suunniteltu erilaisia palo- ja pelastustehtäviä, olisivat kertausharjoitukset erittäin perusteltuja. Käsittääkseni kertausharjoitukset ovat kuitenkin iso "NO-NO" sivareiden keskuudessa. Samoilla linjoilla ovat nähtävästi myös Vasemmistonuoret ja Vihreät. Mielestäni ei kuitenkaan, mikään aiheesta esillä ollut, kertausharjoitusten vastainen, argumentti kelpaa, kun sitä verrataan siihen faktaan, että sivareitakin tarvitaan ja heidän halutaan osaavan jotain konkreettista. Myös 20v itse palveluksen jälkeen. Kaikkia tarvitaan, eikö vain?

Toinen naurettava argumentti on, että jos sivareille kertausharjoitukset määrätään, tulisi kertauspäivät laskea vähennettäväksi itse palveluksen pituudesta. Hah! Minkälaista tasa-arvoa tämä sitten olisi? Samalla perusteella myös varusmiesten palvelusaika lyhenisi samassa suhteessa. Upseerit- ja aliupseerit palvelisivat noin reilut puoli vuotta ja miehistö himpun päälle neljä-neljäjapuoli kuukautta.

Eli Eduskunnan puolustusvaliokunnan esityksestä: hyvä aloite! Kannattaa oikeasti ajaa tätä asiaa, jos halutaan aidosti kehittää siviilipalvelusta eteenpäin. Mitään hyötyä kun ei ole 20v vanhasta koulutuksesta, jota ei kerrata. Epäilemättä aiheesta joudutaan keskustelemaan, kun populistinuoriso lähtee plakaattien kanssa ketjuttamaan itseään panssarivaunuihin ja eduskunnan pylväisiin, mutta ehkä tämä aihe tästä huolimatta vaatii tämän tulevan väittelyn. Suurin osa nuorisosta kuitenkin on hyvin isänmaallista porukkaa ja näkee niin siviili- kuin varusmiespalveluksen kehittämisen ajankohtaisena ja tärkeänä asiana.

VARUSMIESTÄ PUUKOTETTU!

2007-11-12T01:27:00.000-08:00

Lomalta palaava varusmies pahoinpideltiin teräaseella sunnuntai-iltana Turun linja-autoasemalla, uutisoi Iltalehti tänään.

"- Hän sai naarmuja käsiin. Tekijöistä ei ole tietoja, tutkinnanjohtaja Pekka Penttilä Turun poliisista kertoo Iltalehdelle.
Kaksi noin nelikymppistä miestä oli varusmiehen kertomuksen mukaan tullut pyytämään häneltä rahaa. Kun hän ei ollut suostunut rahaa antamaan, miehet olivat vetäisseet puukon esiin."

Uskomatonta! En voi käsittää millaisia aivokuolleita nelikymppisiä hengailee Turun linja-autoasemalla. Millainen idiootti saa olla, että valitsee uhrikseen ja yrittää ryöstää varusmiehen? Toki tällaisessa tilanteessa kannattaa antaa vaatijalle kaikki 3,80 senttiä päivärahaa, jotka taskusta löytyy. Vieköön vaikka baretin, lomahanskat ja vaatteetkin päältä. Jos ryöstäjän aivotoiminta on sillä tasolla, ettei kykene edes valitsemaan uhrejaan paremmin, on varmasti syytä suostua kaikkiin vaatimuksiin.

"Kaverit hälyttivät apua
Varusmiehen kaverit hälyttivät paikalle ambulanssin, ja mies vietiin sairaalaan hoidettavaksi. Hän on päässyt sieltä jo pois.
Karkuteillä olevat tekijät olivat kaljuja, tukevia, noin 185 senttimetriä pitkiä, suomea puhuvia miehiä, jotka olivat pukeutuneet rähjäisiin vaatteisiin.
Turun poliisi tutkii tapausta pahoinpitelynä." IL

On todella harvinaista, että varusmiehet joutuvat tällaisten hyökkäysten kohteeksi. Usein miten, jopa rikolliset arvostavat suomalaista varusmiestä niin paljon, etteivät heihin kajoa. Harvinaisen usein laitapuolen kulkijat haluvatkin tulla jakamaan varusmiesten kanssa omia inttikokemuksiin, eikä puukkoaan.

Tällaiset "sankarit" täytyy kyllä heti saada kiinni! Nyt täytyy Turun linja-autoasemalla vähän nohevoitua. Pyytäkää virka-apua paikallisesta joukko-osastosta, uskon että paikallinen virka-apujoukkue käy mielellään keräämässä syyllisen talteen.

Suomi expressissä tänään

2007-11-07T03:32:00.001-08:00

Täytynee täälläkin mainita, vaikka en sen syvällisemmin asiasta ala kirjottamaan, enkä edes tiedä. Mutta tänään Suomi Express ohjelmassa, 19:20 TV 2:lla, on juttua Varusmiesliiton simputuskampanjasta ja olen antamassa kommentteja. Toimittaja informoi asiasta 2 ministeriä, eduskunnan keskeisimpiä henkilöitä ja medioita, joten jännityksellä seuraan millaisia paljastuksia on tulossa. En ole nähnyt juttua.

Tulevan keskiviikon 7.11.2007 Suomi expressissä aiheena varusmiesliiton
aloittama kampanja simputusta vastaan. Liiton tekemän kyselyn mukaan
varsinkin ilta-aikaan varusmiesjohtajien taholta tapahtuva asiaton
höykytys, simputus, on yleistä, mutta kuinka hyväksyttävää se on ja miksi
sille ei saada loppua?
Kuvauspaikkana nähdään Kainuun prikaati. Ohjelma esitetään TV2:lla kello
19.20, samalla kysellään, pitäisikö Suomeen vaihtaa palkka-armeija?

Kannattaa katsoa, jos sattuu hollille..

Rautaisen juustohöylän heiluttelija

2007-10-28T04:59:00.000-07:00

”Joukkojen määrä supistuu 250 000 mieheen, varusmiespalveluksen ja siviilipalveluksen rinnalle haetaan uutta vaihtoehtoa suorittaa palvelus ja aseellisen palveluksen suorittavien osuudeksi riittää 70%", linjasi Puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala Turussa Reserviupseeriliiton ja Maanpuolustusnaisten liittokokouksessa.

Puheessa kärkkäästi poimittuna sanotaan, että jatkossa armeijaan hyväksytään: psyykkisesti ja fyysisesti hyväkuntoiset miehet, jotka karsitaan entistä tarkemmissa kutsuntasyyneissä. 33-35 vuoden iässä sotilaat siirretään ”toisen asteen joukkoihin”, maakuntajoukkoihin ja kun 40v tulee mittariin niin häädetään sotilaat nostoväkeen. Armeijan koko on näin ollen komentaja Kaskealan aikana puolitettu.

Komentaja Kaskealan mukaan varusmiespalveluksen keskeyttäneiden ja yhteiskunnasta syrjäytyvien nuorten välillä on hälyttävän suuri yhteys. Aihetta onkin ruodittu mediassa useampaan otteeseen, mutta keskustelua on dominoinut lähinnä opiskelunsa keskeyttävät nuoret. Tilanne varusmiesten kohdalla on vähintään yhtä huono. Jos palvelus päättyy esimerkiksi terveyden pettämiseen, tippuu nuori täysin tyhjän päälle. Vuokran maksu loppuu, opiskeluita on mahdoton päästä jatkamaan kesken lukukauden, eikä töihinkään raajarikkona oteta. Ainoa lohtu löytyy sossun luukulta, jos sieltäkään… Ne ovat nämä nuoret, jotka katoavat tilastoista. Voitaisiinko heidät jollain keinoilla vielä kuitenkin kopata muiden mukaan?

Kaskeala korosti, että koko palveluskelpoinen ikäluokka on vastakin koulutettava, jos maan armeija halutaan säilyttää riittävän nuorena ja kenttäkelpoisena. Valikoivaan asevelvollisuuteen siirtyminen ei tule kyseeseen.

Viestin voi nähdä lohduttavana ja tasa-arvoon pyrkivänä, mutta sanoma ei ole täysin ristiriidaton. Eikö 70 / 100 % osuus asepalveluksen suorittavissa ole nimenomaan sitä valikoivaa asevelvollisuutta, johon julkisessa keskustelussa ja tässäkin puheessa viitataan? Eikö valikoivuutta ole se, että huonokuntoisimmat jätetään nykyään ottamatta palvelukseen? Eikö valikoivaa asevelvollisuutta ole joukkojen jakaminen myös ”ensimmäisen ja toisen asteen” joukkoihin? Jotain valikoivuutta tällaiseen jaotteluun mielestäni väistämättä liittyy.

Puhe löytyy kokonaisuudessaan täältä

ILTAVAHVUUSLASKENTA

2007-10-26T05:12:00.001-07:00

Iltavahvuuslaskennoissa tapahtuvat ylilyönnit nousevat aika-ajoin esillä varuskunnista. Tässä on yksi "koulutustilaisuus". Tiedoksi: käytävillä ei saa juosta, eikä kyseinen asustuskaan oikein sovi tarkoitukseen (pyjama)

EI RUOKAA, EI LEPOA

2007-10-26T01:23:00.001-07:00

Hetki sitten sain puhelun eräältä huolestuneelta isältä, jonka poika palvelee Niinisalossa. Poika on pienessä ryhmässä (5 henk), jossa jatkuvasti n. puolet ovat kipeänä. Ryhmä on isän mukaan lähes poikkeuksetta aina viimeinen, joka saa ruokaa leireillä ja usein he ovatkin jääneet pelkälle vedelle ja näkkileivälle. ”Ruoka on loppuunut, ei riittänyt”, on heille sanottu.

Ruuan puutteen lisäksi ryhmä kärsii levon puutteesta. Ajankohtaisin leiri on Rovajärven ampumaleiri, jossa suoritetaan kovapanosammuntoja. Ryhmä on saanut isän mukana 5 päivän aikana 10 tuntia unta. Ryhmä osallistuu normaalisti kovapanosammuntoihin, levon puutteesta huolimatta.

Tapauksen tietoa on lähes mahdoton näyttää toteen, sillä isäkin soitti nimettömänä eikä antanut tarkempia tietoja. Tapaus kuulostaa kuitenkin surullisen tutulta, vastaavia pienryhmiä harjoitteli taannoin -05 Rovajärvellä kranaatinheittimien kanssa karmein seurauksin. Pyysin isää ohjeistamana poikaansa ottamaan yhteyttä esimiehiin, ilmoittamaan ryhmän heikosta valmiudesta ja pyytämään lepoa. Ryhmänjohtajat olivat kuitenkin sanoneet, että ”voi voi..”, heitä ei kiinnostanut. Tällaisissa tapauksissa pitäisikin ryhmän rohkaistua ja kävellä kantahenkilökunnan luokse. Upseereista voi valita sen ”mukavimman tuntoisen” ja kertoa hänelle tapauksesta. Ellei tilanne ratkea niin voin vaikka veikata, että harjoituksen johtaja on kiinnostunut kovapanosammuntoihin osallistuvista ryhmistä, jotka eivät ole saaneet tarpeeksi lepoa, eivätkä pysty turvallisesti ammuntoja suorittamaan. Syytä ainakin olisi.

Varusmiesliitolle tulee PALJON vastaavanlaista nimetöntä palautetta. Ehkäpä ihmisten haluttomuus esiintyä omalla nimellään kertoo intin keskustelukulttuurin ”haasteista, PUUTTEISTA, haasteista.”. Varusmiehet pelkäävät, että ”tapauksista kantelu” johtaa aina tilanteen pahenemiseen. Että heitä tullaan rankaisemaan omien esimiesten, ehkä varusmiesjohtajien, puolelta jos asioista menee lavertelemaan astetta korkeammalle. Valitettavan usein pelko on todellinen, mutta eivät nämä asiat ratkea ellei niistä ilmoiteta. Miten asiat voivat muuttua jos tieto ei päättäjiä tavoita? Asennemuutoksia odotellessa.

"Oli siellä intissä joskus hauskaakin"

2007-10-24T07:35:00.000-07:00

Edellisen synkkätunnelmaisen videon rinnalle lienee pakko postata myös jotain astetta kevyempää. Tämä hauska video todistaa, kuinka "armeija tekee pojista miehiä!". Snii snaa schnappii..

Tee työtä jolla on tarkoitus

2007-10-24T07:12:00.000-07:00

Heh, tämä pitää kyllä näyttää, mutta enempää kantaa ottamatta. En tiedä taustoja, mutta hyvää satiiria tulee varusmiehen suusta: tee työtä jolla on tarkoitus. Poikien oma mainos /"työilmoitus".

Kirjoitus suututti pääesikunnan

2007-10-24T06:12:00.000-07:00

Kirjoitin varusmiesten oikeuksista Lapin Kansaan 13.10.2007. Eilen sain siitä kuitenkin korvilleni, sillä tapaamisellamme pääesikunnan johdon kanssa saimme kuulla, että kirjoitus oli aiheuttanut suurta paheksuntaa. Sama kirjoitus löytyy aikaisemmista blogiteksteistä: TÄÄLTÄ
ÄLKÄÄ LUKEKO TEKSTIÄ.

2007-10-23T23:39:00.000-07:00

Eilen oli todella mukava päivä, vaikkakin raskas. Käytiin Eeron kanssa Pääesikunnassa, Ruotuväen haastattelussa ja OPM:n järjestämässä seminaarissa. Illalla tulikin uni jo heti kahdeksan jälkeen. Kymmenen tunnin unet ja uusi päivä alkuun..

Kirjoitan kohta Tasavallan Presidentin tapaamisesta..
( PÄIVITYS: 4 sivua valmiina, 1 kesken.)..

Hatemail, söpösti tunteella.

2007-10-22T09:46:00.000-07:00

Keväällä sähköpostini ja blogini alkoi täyttymään runsaasta Hatemail –postista. En aluksi tiennyt itkeäkö vai nauraako. Hetken pohdittuani päädyin tulokseen, olen tehnyt jotain oikein. Kukaan itseään kunnioittava edunvalvoja ei voi väittää onnistuneensa tehtävässään ellei jossain vaiheessa ole saanut nihkeää, tulistunutta ja suurella tunteelle tehtyä vuodatusta sähköpostiinsa.

Viha ei ole rakkauden vastakohta, sanotaan. Välinpitämättömyys on. Olemme tietoisesti puhuneet kuluvan vuoden aikana Varusmiesliitossa tunteita herättävistä aiheista ja jokainen meistä on niitä tahollaan nostanut esille. Aiheita ovat olleet mm. tasa-arvo, simputus, terveydenhuolto, oikeusturvakysymykset, sekä sotilaallinen liittoutuminen. Aiheita on nostettu näyttävästi esille.

Uutisotsikoista löytyvät:

” Sieppi ei pelkää puhua simputuksesta ja naisista”
” Varusmiesliitto vaatii naisia kutsuntoihin ”
” 7000 Varusmiestä kokee simputusta ”
” Varusmiesliitto: simputus on todellinen ongelma! ”
” Vakava simputus yhä yleistä varuskunnissa ”
” Nollatoleranssi simputukseen ”
” Hårdare tag mot pismning i det militära ”
“ Varusmiesliitto simputuksen kimpussa “
“ Varusmiesliitto: simputusluvut paljastavat varuskuntien erot “
” Kalliimpi varusmieshinta johti syrjintäväitteisiin ”
” Komentaja ei laskenut varusmiehiä Varusmiesliiton kokoukseen ”

Jos tämän tyyliset otsikot eivät herätä tunteita niin mikä sitten? Kaiken kaikkiaan merkittävissä medioissa on tänä vuonna ollut lähes 50 Varusmiesliitto koskevaa uutista. Se tekee yhden viikossa.

Suurin osa lukijoista ei tietenkään aiheesta ala palautetta antamaan, mutta kyllä sitä silti tulee. Suurimmat tunteilut ovat negatiivisia ja jopa henkilökohtaisia. Omia suosikkejani ovat mm. nämä:

Palautetta toiminnastamme: Itkunne Hesarissa...

Jättäkää Hurme rauhaan ja tukkikaa turpanne helvetin pellet. Olette todella säälittäviä vaatimuksinenne.

Heh, tämä ”Hurme –aihe” herättikin paljon keskustelua mm. eri keskustelupalstoilla. Itse en ole viitsinyt niitä edes lukea, koska suurin osa teksteistä on ihan julkaisukelvottomia. Kommentoin Hurme –tapausta myös blogipostauksessani. Kyseessähän oli siis tapaus, jossa minulta kysyttiin onko tämä oikein ja vastasin, että ei.. ja ”siitä se sitten lähti”.

Vesa Niemelä: koulukiusattu Sieppi

Sieppi käyppäs hakemassa hamekangasta ja laita se tutti taikisin suuhun jos ei ole mitään järkevää sanottavaa. Oletko ajatellut että varusmiesliitolta syö uskottavuutta tuollaiset kommentit(koulukiusattu)Ilta-Sanomissa.

Tämä Niemelän viesti tuli ihan simputuskampanjan alkuvaiheilla. Oikein näpäkkä kirjoitus. En tietääkseni kuitenkaan ole koulukiusattu. En ainakaan ole koskaan itseäni sellaiseksi kokenut. Mutta ilmeisesti muiden puolustaminen menee samaan kategoriaan.

Anonymous has left a new comment on your post "Puolustusvoimien lippujuhla":

jea, 'kaskeala kutsuu blaablaablaa' 'ministerit ja pressat ja muut vanhat tutut ei jännitä yhtään!
come on.. unohda jo rovaniemeläinen pelle toi ylimielinen asenteesi. toimit ainakin näennäisesti vastuullisessa hommassa, enkä ainakaan itse halua että vm liittoa johtaa moinen kusipää.

rovaniemeltä stadiin on tietysti pitkä matka ja siinä ehtiikin munuaiset kääntyä väärin päin, eli kusi virtaakin päätä kohti. jalat maahan ja nöyryyttä kehiin urpo! ;)

Tämä nimetön kirjoitus oli tätä ”infamous” blogi avautumissarjaa, jota sivustolla oli paljonkin ennen kuin laitoin modeeraukset päälle. Ei mennyt filtterin läpi, mutta aiheutti kyllä aikamoisia naurun puuskia lukiessa. Kieltämättä jännitti olla ekaa kertaa Katin kanssa yhdessä julkisesti. Kun se oli niin Ihana ja minä puolestani vielä tosi epävarma. Toivoin ja jännitin, että kaikki menee hyvin niin kuin menikin. Tästä kertoo ehkä sekin, että asumme nykyään jo yhdessä. Edelleen tapaan silloin tällöin ministereitä ja presidenttiä aika ajoin. Viimeksi Tarjan tapaaminen oli toki jännä tilanne, oli ihan vatsa kuralla. Mutta pidän silti tästä kiinni, ei se vedä mitään vertoja sille kun on juuri rakastanut. Se jännityksen tunne on ihan omaa luokkaansa.

Ihmiset eivät ilmeisesti oikein ymmärrä, että näitä palautteitakin joku lukee. Asiasta saa ja tuleekin antaa palautetta, mutta tällaiset henkilökohtaisuudet menevät yli rajan. Niitä ei voi ottaa kuin huumorilla ja suolan kanssa. Toisaalta ne syövät kirjoittajan uskottavuutta. Tekisi kauheesti mieli alkaa kerään näitä palautteita talteen. Harrastukset kullakin ;)

Lisää palautteita tämän viestin kommentteina.
(Saa toimittaa lisää! .. voidaan sitten yhdessä nauraa)

PS. Myös positiivista palautetta otetaan vastaan!

Onko tavallisten aseiden ja sotilaiden määrällä väliä

2007-10-22T00:16:00.000-07:00

Näin kysyi tämän päiväisessä Hesarissa (HS. 22.10.07) valtiotieteiden yo Minna Zetterman. Kirjoitin aiheesta Minnalle ja lukijoille vastauksen Hesariin, toivottavasti mahtuu palstalle. Lyhyesti voisin toki asiaa valaista myös tässä yhteydessä.

Kirjoituksessa kerrotaan Pentagonin v. 2004 tulleesta turvallisuusraportista, jossa terrorismin uhkaa suuremmaksi haasteeksi nostettiin ilmastonmuutos. Ohessa saattaa ilmetä nälänhätää, kansanvaelluksia, sotia vesivaroista, kirjoituksessa sanottiin. Osa asuinalueista voi myös muuttua elinkelvottomiksi. Kirjoitus ei kuitenkaan paljasta, miten voimme Suomessa tilanteeseen vastata, elleivät ennaltaehkäisevät toimenpiteet toimi. Kaikkiin näihin uhkiin me tarvitsemme asevelvollisuusarmeijaa. Kansanvaellukset pysähtyvät porteille, kun rajat suljetaan. Vesivarojen suojeleminen tuhannen järven maassa ei myöskään ole mikään aivan mitätön projekti, kun samaan aikaan tarvitaan myös työntekijöitä nälänhädän estämiseksi, asuinalueiden tyhjentämiseksi ja väestönsuojeluun. Aktiivinen armeijamme on pieni. Käytössä oleva n. 14 000 varusmiehen nopeasti liikuteltava joukko on samalla ainoa keino, jolla voimme kriiseihin kehäkolmosen ulkopuolella vastata. Kaikki uhat, ympäristö tai sotilaalliset, sisäiset ja ulkoiset, jotka kohdistuvat Suomeen vaativat resursseja ja työvoimaa. EU, Nato tai YK eivät hoida kriisejämme. Ongelmia ilmastonmuutoksesta riittää jokaiselle valtiolle omien tarpeidensa mukaan.

Kirjoituksessa olivat menneet myös puurot ja vellit sekaisin sosiaali- ja turvallisuuspolitiikan suhteen, joita verrattiin toisiinsa. Kirjoittajan mielestä armeijamme voisi lakkauttaa, pistää nättiin pinoon ja lähettää ministeriön määrärahat pikalennolla kehitysmaihin ja Venäjälle. Kaunis ajatus, mutta ehkei sittenkään. Onhan toi kehitysapurahojen konkreettinen hyöty ja saavutukset nähty. Ei mitään konkreettista. Paljon hallitusohjelmassakin korostettu tuloksellisuus: nolla.

Kirjoituksen suurin sukellus tuntemattomaan tulee puolustusmäärärahojen kohdalla, jossa lukijan käsketään arvioida miten varoja jaetaan lähialuilla – Venäjällä –leviävien sairauksien torjuntaan, ydinvoimaloiden turvallisuuteen tai kehitysyhteistyöhön. Pyysin vastineessani puolestaan vertaamaan Suomen puolustusmäärärahoja, n. 2 miljardia euroa, Venäjän vastaavaan 21 miljardin summaan. Minkä ihmeellisen, kummallisen ja käsittämättömän syyn takia alkaisimme siis maksaa omasta pienestä budjetistamme Venäjän sisäisten turvallisuusuhkien kustannuksia? Minä veronmaksajana en pistäisi eurojani likoon.

Zetterman mainitsee, että jollemme nyt toimi, joudumme pian maksamaan laiminlyönneistä. Ehdotinkin, että parempi siis aloittaa maksaminen heti ja sijoitetaan rahat maan sisäisiin kehityksenkohteisiimme. Hyväksi aluksi, resursseja voidaan vaalia samaisista kehitysyhteistyörahoista. Ensimmäiset osuudet voitaisiin sijoittaa sairaanhoitajille ja teknologian kehittämiseen.

Lopussa mainitsen, kuinka asevelvollisuusarmeija edelleen pitää hyvin puolensa. Päivän hyvä työ tehty.

Anteeksi, missä ovat oikeuteni?

2007-10-21T22:40:00.000-07:00

Kaikki varusmiehet sen oppivat tietämään. Samoin reserviläiset, sekä isät että äidit, joiden lapset ovat varusmiespalvelustaan suorittamassa. Varusmiehillä ei ole samoja oikeuksia kuin muilla nuorilla. Oikeudelliset ongelmat nousevat esille, kun varusmiehiä ei kuulla heitä koskevissa asioissa. Kyse voi olla simputuksesta, terveydenhuollosta, loukkaantumisista, vapautuksista, mistä milloinkin. Esimies sanoo miten toimitaan ja hänen sanansa on laki.

Tosin olin tippua tuolilta, kun huomasin että sanonta ”esimiehen sana on laki” pitää, de facto, paikkansa. Eikä asiaa ole missään määrin liioiteltu. Niin uskomatonta kuin miltä se kuulostaakin, varuskunnissa esimies voi rajoittaa siviilimaailmassa jokaiselle kuuluvia oikeuksia, kuten oikeutta kokoontua.

Asevelvollisuuslaki antaa mahdollisuuden joukko-osaston komentajalle, siis yhdelle ihmiselle, estää joukko-osaston joka ikisen varusmiehen oikeuden aivan kaikenlaiseen kansalaisaktiivisuuteen.

”Ilman joukko-osaston komentajan antamaa lupaa ei asevelvollisuuslain nojalla palveluksessa oleva henkilö saa harjoittaa elinkeinoa tai ammattia tai ottaa toimittaakseen kunnallista taikka muuta julkista tehtävää, jos se edellyttää muun kuin vapaa-ajan käyttämistä tai muutoin voi haitata palvelustehtävien asianmukaista hoitamista.” Asevelvollisuuslaki 50§. Joukko-osaston komentaja voi määritellä itse, haittaako esimerkiksi varusmiesten etuja ajavassa Varusmiesliitto ry:ssä toimiminen palveluksen suorittamista. Aivan sama onko kyseessä vapaa-aika vai palvelus. Näin mahdollistetaan meillä asevelvollisuuslaissa. Ilman komentajan lupaa, ei kokouksiin osallistuta.

Asevelvollisuuslaissa on annettu komentajilla aika kova valta. Komentajiakin on joka lähtöön, aivan kuten meitä tallaajia yleensäkin. Henkilökohtaiset näkemykset ja mielipiteet vaikuttavat päätöksiin. Minua huolestuttaakin, että mikä on varusmiesten todellinen oikeudellinen asema, kun osallistuminen itseään koskevaan päätöksen tekoon, omia etuja valvovaan toimintaan, oman elinkeinon harjoittamiseen ja poliittiseen vaikuttamiseen, voidaan perustellusti estää. Aihe on jälleen ajankohtainen ensi vuoden kunnallisvaaleihin valmistauduttaessa.

Ongelma nousi jälleen viime viikolla esille ja on siitä lähtien ollut kuumana keskustelun aiheena. Rovaniemellä perustettiin 4.10.2007 Varusmiesliitto ry:lle piirijärjestö Pohjoisen Varusmiehet ry, jonka perustamiskokoukseen Kainuun prikaati ja Jääkäriprikaati estivät varusmiesten osallistumisen. Kumpikin omalla tavallaan. Kainuussa kielto tuli komentajan suusta ja olisi suora. Jääkäriprikaatissa kokoukseen ei päässyt ”lomajärjestelyiden vuoksi”. Lähes poikkeuksetta varuskunnat eivät myöskään onnistuneet informoimaan kokouksesta yksiköiden varusmiehiä, tästä mallikkaana esimerkkinä oli mm. Kaartin Jääkärirykmentti. Kun ei tiedä kokouksesta, niin ei voi vaatia myöskään lupaa osallistua. Asiasta keskustellaan tiistaina Tasavallan Presidentin kanssa.

Varusmiesten oikeudet nousivat viime viikon torstaina käsittelyyn myös eduskunnan kyselytunnilla. Samalla myös minun puhelin alkoi soimaan, isät ja äidit kyselivät, onko totta ettei palvelusaikoihin voi vaikuttaa? On. Onko mahdollista, että lapseni voidaan lähettää toiselle puolelle Suomea palvelukseen? On. Onko totta, että esimieheni voi kieltää minua osallistumasta liiton toimintaa? On. Onko mahdollista, että en saa asettua ehdolle kunnallisvaaleihin ensi vuonna? On on on, ja kyllä on. Aha.. Anteeksi, missä ovat oikeuteni? En tiedä.

(Julkaistu Lapin Kansassa 13.10.2007)

Hallitus esittää siviilipalveluksen lyhentämistä

2007-10-18T03:55:00.000-07:00

Tänä vuonna useaan kertaan tapetilla ollut siviilipalveluslaki ja tasa-arvokysymykset ovat saavuttamassa yhden merkittävän välietapin. Siviilipalvelusaika lyhenee 13 kuukaudesta 12 kuukauteen, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen. Eduskunta saa lakiesityksen perjantaina. Tunnetusti perjantain käsittelyssä ovat asiat, jotka eivät aiheuta suurta vastarintaa. Aiheeseen liittyen mm. AKL järjesti mielenilmauksensa, josta jo kirjoitin.

Uuteen lakiin on kirjattu huumetestaus. Testaaminen perustuu vastakin vapaaehtoisuuteen. Testistä tai testaustodistuksen toimittamisesta kieltäytyminen voi kuitenkin johtaa palveluskelpoisuuden arviointiin. Käytännössä säännöt ovat siis samat kuin tulevassa asevelvollisuuslaissa ja varusmiesten kohdalla. Hyvä näin.

Peruskoulutuksessa painotetaan nykyistä enemmän pelastustoimintaa ja väestönsuojelua. Keskustelimme aiheesta mm. kesällä työministerin erityisavustajan Elina Moision kanssa. Mielestäni on ehdottoman tärkeää, että myös siviilipalvelusmiehille koulutetaan taitoja, joista on konkreettista hyötyä heille ja järjestelmälle.

"Koulutuksen pitää tukea laajaa turvallisuuskäsitystä. Siviilipalvelusta suorittavat voisivat olla muun muassa apuna öljyntorjunnassa ja pelastustehtävissä", Cronberg totesi aiheesta HS:n verkkosivuilla

Työministeri Tarja Cronberg on tyytyväinen hallituksen esitykseen ja sanoi torstaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että nykyistä lyhyempi siviilipalvelus on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys. Samoilla linjoilla ministeri on ollut asian suhteen jo aikaisemmin. Mm. Vihreiden puolueohjelmassa on maininta siviilipalveluksen lyhetämisestä. Tuleva kuukauden lyhennös ei välttämättä kaikkia tyydytä, mutta on ehdottoman tasa-arvoinen varusmiespalveluksen kanssa ja on mielestäni myös aatteellisille kieltäytyjille mainittava kädenojennus. Toivottavasti tuore muutos näkyy myös totaalikieltäytyjien siirtymisellä entistä vahvemmin siviilipalveluksen pariin. 12 kuukauden siviilipalvelusta ei hyvällä tahdollakaan enää voi väittää rangaistuksenomaiseksi.

Alkujaan oli suunnitteilla siviilipalveluksen lyhentäminen 11 kuukauteen. Hallitus ei kuitenkaan saavuttanut yksimielisyyttä kahden kuukauden lyhentämisestä. Hyvä näin, tavoite saavutettu!

"Tasa-arvo on toteutunut"

Nostalgiaa hippeilyn lomassa

2007-10-14T02:35:00.000-07:00

Olin keskiviikkona OPM:n järjestöseminaarissa. Paikalla olivat kaikki valtionapuja saavat nuorisojärjestöt: SLL, Samok, Sakki, KNL... Ja meidän rakas ystävyysjärjestömme Aseistakieltäytyjienliitto (AKL). AKL:n kanssa ei oltukaan nähty sitten viime kevään, jolloin otimme kovasti yhteen Jehovan todistajien asemaa pohdittaessa. Olimme samaan aikaan antamassa lausuntoa työryhmälle. Yllättäen näkemyksemme tällöin erosivat jokseenkin merkittävästi.

No siinä seminaarin ohessa AKL jakoi flyereitaan mielenosoituksesta, joka pidettiin eduskunnan edessä torstaina. Aiheena oli luonnollisesti tuore, eduskunnalle annettava, siviilipalveluslaki. Laki, josta minäkin olen moneen kertaan mielipiteeni ilmaissut ja teen sen varmasti joka kerta jatkossakin, kun asiaa minulta kysytään. Nyt eduskunnalle annettavaassa laissa sivari lyhenee yhdellä kuukaudella, kolmestatoista kahteentoista, mutta lyhennös ei AKL:lle kelpaa. Ei riitä!

No en toki lähtenyt mukaan seuraamaan tätä hippeilyesitystä eduskunnan edessä, mutta mieleeni palasivat omat palvelusaikani. Löysinpä jopa YouTubesta aivan mielettömän hienon ja nostalgisen propaganda videon, jossa mm. oma palveluspaikkani Kaartin Jääkärirykmentti on näyttävästi esillä.

Vaikka aina ei intissä ollut kivaa niin näin jälkeenpäin sitä tuntuu muistavan lähinnä ne parhaat asiat. Rankan P-kauden, jännittävät aliupseerikoulun ensimmäiset päivät, mentsäleirit ja taisteluharjoitukset. Monta kertaa on viime aikoina tullut mieleen, kuinka mukavaa olisikin käydä vähän kertailemassa taitojaan: vallata taloja, vyöryttää huoneita, laskeutua köydellä ja ottaa kunnon lähitaistelumatseja vastusten kanssa. Huh, kylläpä ne olivatkin taisteluita.

Paluuna maanpinnalle ovat toki ne asevelvollisia koskevat ongelmat, jotka näkyivät jälleen viime viikolla liiton kokousjärjestelyissä. Varmaan ovat myös alentaneet minut kersantista kaartinjääkäriksi, kun seuraavan kerran kasarmille astelen. Edunvalvojat eivät ole kovassa huudossa puolustusvoimissa.

Netistä poimittua

2007-10-14T02:09:00.000-07:00

Eilen etsiskelin mediaseurannan nimissä Varusmiesliitto aiheisia otsikoita googlesta. Löytyihän niitä!

Kaikkiaan google antoi haulla Varusmiesliitto, 826 hakutulosta. Halusin kuitenkin vertailla Varusmiesliiton hakuja vuodelta 2007, niin että vanhemmat haut jäisivät tuloksista pois. Rajasin joukkoa muutamilla keinoilla. Haku: Varusmiesliitto + 2007 antoi kaikkiaan uskomattomat 688 hakutulosta. Pakko sanoa, että hallitus 2007 on tehnyt hyvää työtä.

Suuret kiitokset:

VPJ: Miikka Putto:lle.
Jäsenille: Ville Mäkinen, Joonas Turunen, Kalle Meriö, Jonna Bäckman ja Eero Vainio!
Liittokokouskautta ajetellen, tässä on jokaiselle liitolle sellainen nimilista, joka kannattaa painaa mieleen. Aivan mieletön ryhmä. Erityiset kiitokset myös Sanna Pölöselle, joka on ansiokkaasti kehittänyt Varusmieslehteä eteenpäin ja saanut lehden jälleen uudelle tasolle.

Löysin googlehaulla myös erinomaisia helmiä hakutulosten joukosta. Mm. liiton vanha aktiivi Larko kirjoitteli Varusmiesliitosta omassa blogissaan.

Larko oli löytänyt yhden helmivideon Ruotsin puolustusministeriön töppäilyistä, joka minun on pakko jakaa myös teidän kesken. Ruotsin sulkeisjärjestyksestä kertova pätkä näyttää hauskasti, millaisia konkreettisia eroja maidemme välillä on ;).. Tässä video. "parvessa etene":

Varusmiesliiton kokouskutsut eivät menneet yksiköihin

2007-10-11T01:50:00.000-07:00

Tänään pidettävästä, läntisen m.p. alueen kokouksesta, odotetaan mielenkiintoista. Paikalle on kutsuttu Varusmiestoimikunnat kaikista alueen joukko-osastoista ja kaikki toiminnasta kiinnostuneet varusmiehet. Tänään saamamme tiedon mukaan kutsut ovat kuitenkin useassa varuskunnassa jääneet komentajan tai hänen alaisen varusmiestoimikunnan käsiin, eivätkä kutsut ole saavuttaneet yksiköiden varusmiehiä.

Kaartin Jääkärirykmentissä väitetään kutsujen menneen perille. Aamupäivän puhelinkeskusteluissa joukko-osastojen toimijoiden kanssa minulle kiven kovaa väitettiin, että kaikki varusmiehet ovat tietoisia kokouksesta. Joukko-osaston 1000 varusmiehestä ei vaan yksikään ole kiinnostunut osallistumaan. Tiedustelimme aamulla asiaa suoraan yksiköistä, jotka kielsivät saaneensa tiedon kokouksista. Pyysin tietenkin ilmoittamaan asiasta kaikille yksikön varusmiehille (jes, ainakin yksi yksikkö [1.JK KaartJR] tietää maanpuolustusalueella pidettävästä kokouksesta.) Puhelinkierroksella samaiset puutteet löytyivät mm. Pioneerirykmentistä ja lähes kaikista muistakin maanpuolustusalueen varuskunnista.

On syytä epäillä, että Varusmiesliiton kokouskutsuja ei olla haluttu varuskunnissa toimittaa varusmiesten tietoon. Useat joukko-osastojen esikunnat ovat ohjeistaneet varusmiestoimikuntia liiton toimintaan osallistumisesta. Myös läänin esikunnista on lähetetty käskyä varuskuntiin komennuksien hylkäämiseksi. Tapahtumiin pitää anoa omaalomaa, jos paikalle mielii. Lomat toki anotaan normaalin käytännön mukaan. Pari viikkoa ennen tapahtumaa ja niin, että esimies voi päättää onko ajankohta sopiva lomalle. Arvatakin sen saattaa, EI OLE (Ei myönnetä!)

Olemme tiedottaneet jo puolustusministeriötä varuskuntien nihkeästä suhtautumisesta ja kokouskutsujen välittämättä jättämisestä. Keskustelemme tiedottamiseen liittyvistä ongelmista ja varusmiesten kokoontumisoikeuksista parin viikon sisällä eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa. Myöhemmin myös pääesikunnan kanssa. Osa tapauksista oli esillä myös eduskunnan kyselytunnilla.

Varuskuntien lisäksi paikalle on kutsuttu poliittisia nuorisojärjestöjä ja opiskelijajärjestöjä.

Terveppä tuloa paikalle,

Tänään torstaina 11.10
kello 18:00 alkaen
Holiday Inn City West, Ruoholahti Helsinki.

Pohjoisen varuskunnat kielsivät osallistumisen

2007-10-11T01:07:00.000-07:00

Varusmiesliitto perusti torstaina 4.10. Rovaniemellä pohjoisen maanpuolustusalueen paikallisyhdistyksen: Pohjoisen Varusmiehet ry:n. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin alikersantti Mikko Erkkilä, Lapin ilmatorjuntarykmentin varusmiestoimikunnan puheenjohtaja. Varapuheenjohtajana toimii Lapin lennoston VMTK puheenjohtaja Jaakko Vääräniemi.

Yhdistys perustettiin ja toiminta lähtee käyntiin. Vaan olipa matkalla ongelmiakin. 2.10. Kainuun prikaatin komentaja kielsi kuukausitapaamisessaan Varusmiestoimikunnan kanssa varusmiehiä osallistumasta kokoukseen. Jääkäriprikaatissa oli puolestaan ongelmia lomajärjestelyiden kanssa. Olin pian yhteydessä asiasta pääesikuntaan, jossa emme saaneet ketään kiinni. Puolustusministeriössä kuitenkin asiaan vastattiin samana päivänä, myös oppositio esitti aiheesta 4 kysymystä eduskunnan kyselytunnilla (Linkki: http://areena.yle.fi/toista?id=850704). Eduskunnan kyselytunnilla Varusmiesliiton vanhat parrat: Vanhanen, Heinäluoma ja Skinnari olivat äänessä. Kokouksen jälkeen sain kutsun eduskunnan oikeusasiamiehen toimistolta tulla tapamaan heitä asian suhteen. Tapaaminen on kahden viikon kuluttua.

Perjantaina 5.10. Kainuun prikaatin komentaja, Tynkkynen, kirjoitti Kalevassa ettei hän ollut mitään kieltoja antanut.

Kainuun Prikaati tähdentää, että prikaatikenraali Vesa Tynkkynen ei missään vaiheessa kieltänyt Kainuun Prikaatin varusmiestoimikuntaa osallistumasta Varusmiesliiton Pohjois-Suomen paikallisyhdistyksen perustamiskokoukseen, kuten torstain Kalevassa kerrottiin.

Mikäli Kainuun Prikaatin varusmiestoimikunnan jäsenet olisivat katsoneet kokoukseen osallistumisen tarpeelliseksi, järjestelyt olisivat sen mahdollistaneet. Poisjäänti kokouksesta ei ollut kannanotto Varusmiesliiton toimintaan. Se koetaan myös prikaatin johdossa tärkeänä.

Kaleva, perjantai 5.10.2007

Tulipa vaan tätä lukiessa mieleen eräs tuttu biisi. Erinomaisen bändin Zen Cafen Virpi –laulu. Se menee näin:

yks kaks Virpi onkin jotain aivan eri mieltä
näyttää aivan erinäköiseltä
ja puhuu eri kieltä
yks kaks Virpi onkin jotain aivan eri mieltä
näyttää etäisesti tutulta
ja puhuu eri kieltä

Nopean ”tiedustelun” jälkeen kaivoin pöydän kulmasta esiin edellisen päivän Lapin Kansan ja Jouni Kelan (STT) uutisen, mitäköhän Kainuusta edellisenä päivänä sanottiinkaan? Se menee puolestaan näin:

”Tällainen ohjeistus saatiin ja sen mukaan toimitaan. Komentaja ilmoitti tiistaina kiellosta, Kainuun prikaatin varusmiestoimikunnan varapuheenjohtaja, alikersantti Ville Aho kertoi.

- Se oli selkeä viesti. On kai valitettavasti jätettävä (kokous) väliin, koska hän on näin meidän puolesta linjannut. Olisi toisaalta ollut mukava lähteä, mutta komentajan päätös on kuitenkin meidän päätöksen yläpuolella tässä tapauksessa. ”

Lapin Kansa 4.10.2007, STT Jouni Kela, Rovaniemi

No mutta toki VMTK voi olla ymmärtänyt asian aivan väärin, niinhän me varusmiehet aina tehdään, eikö vaan? Komentajat kun puhuvat eri kielillä. No onneksi esikunnassa on tulkkeja, muita upseereita, jotka ymmärtävät myös komentajan puhetta. Samaisessa Lapin Kansan lehtijutussa Kainuun prikaatin esikuntapäällikkö Max Sjöblom kommentoi asiaa, hän sanoi näin:

Prikaatin esikuntapäällikkö everstiluutnantti Max Sjöblom korosti, että kiellon taustalla ovat ainoastaan vajavaiset tiedot.

- Kun näin nopealla aikataululla edetään, eikä syvällisempää kuvaa ole siitä, missä mennään, niin ei hätiköityjä päätöksiä tässä suhteessa tehdä.

Lapin Kansa 4.10.2007, STT Jouni Kela, Rovaniemi

(Loppu uutinen löytyy kuvaliitteenä)

Olipa kerrassaan kimurantisti sanottu, vai mitä? Varusmiesliitto on muuten toiminut tänä vuonna 37 vuoden ajan. Kun Max Sjöblom on joskus suorittanut Varusmiespalvelustaan tai opiskellut MPKK:lla niin samainen, Suomen Varusmiesliitto ry (silloin), oli ajamassa varusmiesten etuja. Luulisi, että myös everstiluutnantti olisi jo tähän mennessä liittoon törmännyt tai ainakin toiminnastamme kuullut? Aika moni meinaan on. No mutta seuraavana päivänä:

yks kaks Virpi onkin jotain aivan eri mieltä
näyttää aivan erinäköiseltä
ja puhuu eri kieltä
yks kaks Virpi onkin jotain aivan eri mieltä.

Kokous siis pidettiin ja hallitus valittiin. Onnittelut uudelle Pohjoisen Varusmiehet ry:n hallitukselle,

puheenjohtajalle: alikersantti Mikko Erkkilä (Rovaniemi)

vpj:lle: alikersantti Jaakko Vääräniemi. (Rovaniemi)

jäsen: res. vänr Tuukka Haaranen (Rovaniemi)

jäsen: kersantti Tommi Nurmi (Rovaniemi)

jäsen: tutori Harri Sieppi (Rovaniemi)

Helppo arvata, mitkä varuskunnat hoitivat järjestelyt asiallisesti, eikö vaan? Jääkäriprikaati ja Kainuun prikaati puolestaan eivät onnistuneet saamaan hallitukseen yhtään edustajaa. Jääkäriprikaatissa ei myönnetty lomia, Kainuussa ei myönnetty lupaa. Kainuun prikaati pyysi kuitenkin minut kylään. Yhteistyö näyttääkin toimivan kuin rasvattu salama. Kansalaisaktiivisuutta tuetaan jne.

Ensin:

” Sodankylän Jääkäriprikaatin JTK toimihenkilöitä ovat

PJ Alik Jonne Tanskanen
Siht Alik Arttu Vahera
TOS Jääk Veikko Kähkönen

Saimme ohjeen olla osallistumatta Rovaniemellä 4.10 pidettävään kokoukseen prikaatin esikunnasta. Jos kuitenkin tulemme osallistumaan kyseiseen kokoukseen on sihteeri alikersantti Arttu Vahera käytettävissänne, itse olen tällöin lomilla.

JTK PJ, Alikersantti Jonne Tanskanen

yks kaks Virpi onkin jotain aivan eri mieltä
näyttää aivan erinäköiseltä
ja puhuu eri kieltä
yks kaks Virpi onkin jotain aivan eri mieltä.

Sitten:

”Kokoukseen meistä toimihenkilöistä ei ole osallistumassa kukaan.
Hallituspestistä kyselin puhelimitse muilta toimihenkilöiltä eikä kukaan ollut kiinnostunut asiasta, suoraan sanottuna meiltä puuttuu vaadittava motivaatio kyseiseen tehtävään. ”
Terveisin Arttu Eemil Vahera

Mutta jos joku asia on varma, niin tässä ei syytetä eikä saa syyttää ketään Varusmiehistä. Tänään keskustelin puhelimessa n. 7 varusmiestoimikunnan kanssa, joista suurin osa oli ”käynyt keskusteluita” osallistumisesta liiton toimintaan joukko-osastojensa komentajien kanssa. Näiden ”keskusteluiden jälkeen” jokainen näistä kyseisistä Varusmiestoimikunnista on ilmoittanut, ettei heillä oikeastaan ole enää motivaatiota osallistua toimintaan. Monilla oli myös yllättävän paljon uusia tehtäviä, jotka estävät osallistumisen. Suurin osa kuitenkin löysi itsensä välittömästi leiriltä. Kieltämättä nämä ”keskustelut” saattavat syödä motivaation. Mikä on todella sääli!

Varusmiesliitto on varusmiesten edunvalvontajärjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on parantaa varusmiesten oikeudellista ja sosiaalista asemaa, sekä kehittää varusmiespalvelusta mielekkäämmäksi. Tämä ei ole missään tapauksessa ristiriidassa puolustusvoimien intressien suhteen. Puolustusministeriö tietää ja ymmärtää sen, he kannustavat yhteistyöhön liiton kanssa ja kannustamaan varusmiehiä kansalaisaktiivisuuteen myös varusmiespalveluksen aikana.

yks kaks Virpi onkin jotain aivan eri mieltä
näyttää aivan erinäköiseltä
ja puhuu eri kieltä
yks kaks Virpi onkin jotain aivan eri mieltä.

yks kaks Virpi onkin jonkun toisen mukaan mennyt
jättänyt sut yksiöösi, vuokrat maksamatta
kun se aina hoiti kaiken, maksoi laskut
paitsi puhelinta suostunut ei maksamaan
kun puhuit liian monta tuntii

yks kaks Virpi onkin jotain aivan eri mieltä
näyttää aivan erinäköiseltä
ja puhuu eri kieltä
yks kaks Virpi onkin jotain aivan eri mieltä

yks kaks Virpi onkin ylimielinen ja kylmä
siirtyy arvoasteikossa hiukan parempien seuraan
liikkuu eri paikoissa ja jostain syystä tuntuu
että kaikki muut sen tietävät
missä niin
ja kenen kanssa

yks kaks Virpi kiinnostaa sua enemmän kuin ennen
samat ilmeet, samat liikkeet, mutta jotain muuttunut on
sillä kun sen kohtaat sattumalta
keskiyöllä narikassa, tuntuu aivan niin kuin
joku potkis sua naamaan

yks kaks Virpi onkin jotain aivan eri mieltä
näyttää aivan erinäköiseltä
ja puhuu eri kieltä
yks kaks Virpi onkin jotain aivan eri mieltä

Vedä känni, ota turpaan, jätä hommat hoitamatta
kerää kaikki säälipisteet, erottuanne
on taloanne haluttu ostaa, haluttu purkaa
haluttu laittaa takaisin myyntiin
vedä naamat, vedä perseet

yks kaks Virpi onkin jotain aivan eri mieltä
näyttää aivan eri näköiseltä
ja puhuu eri kieltä
yks kaks Virpi onkin jotain aivan eri mieltä
näyttää etäisesti tutulta
ja puhuu eri kieltä

Korvatunturilta.blogspot.com

2007-10-07T03:08:00.000-07:00

Hei,

En ole kerennyt kovinkaan nyt kirjoitella noista Varusmiesliiton ajankohtaisuuksista, mutta aika paljon niitä on nyt ollut esillä ihan mediassakin. Perustettiin paikallisyhdistys: Pohjoisen Varusmiehet ry, oltiin esillä eduskunnan kyselytunnilla, kun kaikki varuskunnat eivät päästäneet varusmiehiä kokoukseen osallistumaan. Oppositio oli uutisten perusteella saanut tiedon asiasta ja esitti ministeri Häkämiehelle yhteensä 4 kysymystä aiheessa. Linkki: http://areena.yle.fi/toista?id=850704.

Aiheen käsittely jatkuu huomenna Kaartin koplan kesken ja katsotaan miten tilanne ratkeaa. Toistaiseksi on minulla on pieni pelko, että sama ongelma koskee muitakin kokouksia, mutta huominen näyttää miten asiat menevät.

Alettiin kirjoittamaan Katin kanssa yhteistä blogia arjestamme, elämästä Korvatunturilla. Blogi löytyy osoitteesta http://korvatunturilta.blogspot.com

Teatterilippu STT:llä

2007-09-12T01:11:00.000-07:00

No jopas heräs keskustelut,

Eilinen keskustelu syrjivästä hinnoittelusta on mennyt läpi niin Hesarissa, Ylellä kuin STT:llä.
STT:n juttu löytyy hesarin verkkosivuilta:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Kalliimpi+teatterilippu+varusmiehille+johti+syrjint%C3%A4v%C3%A4itteisiin+Porissa/1135230219060

Keskustelupalstoilla on kyllä lähtenyt aikamoinen keskustelu aikaan. Kuten joku mainitsi, Hurmeen tuotanto saa aika hyvää mainosta. Kuten ilmeisesti moni jo tietää: Varusmiesliiton liittohallituksen mielestä oli tosi hienoa, että Rakastajat -teatteri pyysi anteeksi eri arvoista hinnoittelua. Kukaanhan nyt ei tietenkään tässä ole loukkaantunut ja asiat varmasti voidaan sopia.

Mutta, asiahan on niin, että..
Liiton tehtävä on toimia varusmiesten edunvalvojana.

Ylen satakunnan radio uutisoi näyttävästi Porissa esille tulleen syrjintätapauksen, joka rikkoo Perustuslain 6§:ää ja Varusmiesliitolta pyydettiin asiasta lausuntoa. Liiton mielestä tilanteessa on toimittu väärin ja liitto odottaa ohjaajalta pahoittelua asian suhteen.Kukaan ei siis ole ketään
oikeuteen haastamassa tai muuta vastaavaa.

Toivoisin vaan, että ohjaaja myöntää ettei hän voi, aattestaan riippumatta, syrjiä esityksissään varusmiehiä.

hoitoalan palkat

2007-09-12T00:28:00.000-07:00

Sähkö tulee pistorasiasta ja rahat budjetista, sanotaan.
Asia on kuitenkin valitettavasti hieman monimutkaisempi: budjetti on rajallinen, eikä rahaa tai sähkökään vaan ilmesty jostain rasiasta tai budjetista. Eivätkä valtion eritysosuudetkaan tai kuntien budjetti ole loputan kaivo, josta voidaan jakaa kelle tahansa ja kuinka paljon tahansa.

Moni hoitoalan työntekijä varmaan miettii jossain vaiheessa työsuhdettaan: "kumman ottaisin mieluummin, lisää liksaa vai enemmän työkavereita?" Ruotsissa hoitoalan palkankorotus kyllä korjasi hieman hoitoalan palkkakuoppaa, mutta se toi matkassaan myös uusia huolia. Työtunnit laskivat dramaattisesti. Entiset täysipäiväiset työntekijät saivat enää n. 70% työpäivä ja osa-aikaisille jää enää maksimissaankin 50% entisistä työtunneista. Monelle työntekijälle kertyi näille vähennetyille tunneille huomattavasti entistä rankempi työmäärä. Siksipä meidänkin pitää nykyisessä tilanteessa miettiä tarkkaan, miten ratkaisut vaikuttavat hoitajiin?

Eilisessä Helsingin Sanomissa oli hyvä mielipidekirjoitus. Kirjoitus kyseenalaista liittokierrosten suuret palkankorotukset. Kirjoittajan mielestä kova palkkojen kasvu aiheuttaa saman reaktion muillakin aloilla kuin Ruotissa on nähty hoitoalan suhteen: työpaikkojen määrä vähenee. Työttömyys ja inflaatio puolestaan iskevät takaisin. Kirjoittajan mielestä jokainen hoitoon sijoitettu euro syö pitkällä tähtäimellä useita euroja. Markkinahintaisten palveluiden alapuolella olevat kunnallispalvelut houkuttavat käyttäjiään maksullisia palveluita enemmän ja palveluita joudutaan entisestään lisäämään. Kirjoittajan mielestä lopulta tilanne johtaa siihen, että koko valtion budjetti menee sosiaali- ja terveyspalveluihin. Myös tämä näkökulma täytyy muistaa, kun mietitään kunnallisten palveluiden tukemista ja kehittämistä. Tarjottavat palvelut eivät saa vääristää markkinatilannetta.

Hei Satakunnassa syrjitään

2007-09-11T03:55:00.000-07:00

No se eilinen juttu lähti sit kasvamaan. Tänään annoin aiheesta haastattelun Ylen Satakunnan radioon ja aiheesta on käyty sen jälkeen netissä runsasta keskustelua.

netissä: http://194.252.88.3/rswebpri.nsf/sivut/paivanjuttu?opendocument&pageid=Content136D8

YLE Satakunnan radiossa eilen syrjinnästä:

http://194.252.88.3/rswebpri.nsf/ramagent?openagent&satak2007091100675.ram

Jatkoa edelliseen, eli tämän päivän väittely samasta aiheesta:

http://194.252.88.3/rswebpri.nsf/ramagent?openagent&satak2007091100677.ram

Saa nähdä miten homma etenee. Esittelen asian tänään liittohallitukselle 18:00 ja 19:30 täytyisi olla valmis kertomaan ratkaisusta. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että hieno juttu, kun Meusel pyysi anteeksi ja kunhan Hurme tekee julkisesti saman niin olen tyytyväinen. Illalla nähdään, miten liittohallitus asian näkee.

HS

Syrjintää Satakunnassa

2007-09-10T07:57:00.000-07:00

Tänään tuli ehkä kuukauden omituisin puhelu: Ylen satakunnan radiotoimittaja soitteli ja kertoi paikallisesta syrjintätapauksesta. Olin tippua tuolilta, kun toimittaja kertoi jutun taustan:

”Porissa järjestettiin tänä vuonna kahdeksannen kerran Lainsuojattomat teatterifestivaali 5-9.9.2007

(ööh.. mietin tässä vaiheessa puhelua, mites joku teatterikuvio liittyy Varusmiehiin?.. No liittyihän se). Ohjelmistossa oli yksi erikoinen tapaus: Juha Hurmeen ”Kappale yksinpuhelua” esitys. Kun festarin lippuhinnoittelut menevät näin: normaalilippu 13 euroa, opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet & sivarit 7 euroa (tämä oli hienosti järkätty, alennukset varusmiehille on jees!), mutta Hurmeen esityksen hinnoittelu oli poikkeavasti: 3 euroa varusmiehille, 2 euroa muut*, mitäs mieltä olet asiasta, kysyi toimittaja minulta.”

Olin tippua pelkiltä, että mitä?

Hetken juteltuani toimittajan kanssa selvisi minulle, että kyseessä oli pasifistisen ohjaajan rasistinen mielenilmaus varusmiehiä kohtaan. Asian huomannut toimittaja teki aiheesta juttua huomiseen 07:42 tulevaan ”Hei Haloo, Päivän kysymys” ohjelmaan ja pyysi Varusmiesliiton kommentteja tapaukseen. En tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa, korvista nousi savu ja mieleen pulpahtivat vain sanat: syrjintää, laitonta ja julkisuudenhakuista. En voinut uskoa korviani!

Soitin pian aiheesta festareita järjestävään Rakastajat Teatteriin (www.rakastajat.com). Pian, kun sain kerrottua kuka olen, hiljeni toisessa päässä. ”Toimisto on suljettu”, virkailija sanoi. Yritin vielä tiedustella kyseisiä hintatietoa ja mahdollista perustelua hinnoitteluun, mutta virkailijan äänestä paistoi jokseenkin säikähtäneen vihamielinen ääni: ”Toimisto on suljettu, festarit ovat jo ohi!!”, tuli toinen astetta tiukkasävyisempi vastaus. Lopulta vihamielinen virkailija ilmoitti, että voisin ottaa yhteyttä Anglika Meuseliin(angelika.meusel@rakastajat.com), joka organisoi festivaaleja, mutta vasta huomenna virka-aikaan.

Lopulta ei auttanut kuin todeta: ei voi mitään, kuulkoon sitten asian radiosta.

On todella harvinaista, että varusmiehiä kohtaan tapahtuu syrjintää. Varusmiehet ovat yhteiskunnallisesti pohjattoman suon pohjassa, kun vertaa heidän taloudellista ja sosiaalista asemaa muuhun ikäryhmään, mutta ainakin tähän asti, suomalaiset ovat arvostaneet asevelvollisuuttaan suorittavia nuoria varusmiehiä(/naisia). On häkellyttävän hämmästyttävää miten festivaalin järjestäjät, taikka sponsorit, taikka osallistujat eivät ole asiaan puuttuneet. Voisikin väittää, että kaikki nämä tahot ovat hiljaisesti asian hyväksyneet: varusmiehet jääköön kasarmeille, itsepä ovat sinne menneetkin (.. tai jos eivät ole niin ainakin poliisin saattamina).

Silti jään kummastelemaan, miten ihmeessä tapahtumaa sponsoroineet Euroopan unioni, Sokos Hotel Vaakuna (Pori) ja VIRTA (Satakunnan kansa) eivät ole asiaan puuttuneet. Miten voi olla mahdollista, että tämän tason sponsorit tukevat selvästi laittomasti toteutettua tapahtumaa? Tähän kaipaisin vastauksia, välinpitämättömyys ja ”En huomannut” kuittaukset eivät riitä.

Varusmiesliitto ry tulee aloittamaan toimenpiteet tapahtuman järjestäjää, sekä ohjaaja Juha Hurmetta kohtaan. Tällainen toiminta ei voi jatkua, oli miten hyvää teatteria sitten tahansa. Syrjintä on väärin, laitonta ja on törkeää, kuinka se kohdistetaan varusmiehiin.

Alfred H. Sieppi

*muut = kaikki liput (normihintaiset, alennusryhmät..) Paitsi varusmiehet.

-----------------------
Syrjintä

Syrjinnällä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän asettamista muita huonompaan asemaan sellaisilla perusteilla, jotka ovat laittomia.^lähde? Suomen Perustuslain 6§:n mukaan: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”^[1]

Euroopan unioni on hyväksynyt erityisen syrjimättömyysdirektiivin^[2], joka on voimassa Suomessa muualla kuin Ahvenanmaalla. Suomen työministeriön JOIN-hanke^[3] antaa kyseistä direktiiviä täsmentävän esimerkin sallitusta syrjinnästä, jossa suomen kielen taitoa voidaan vaatia peruskoulun opettajalta, mutta ei siivoojalta.

Direktiivin perusteella Suomeen on perustettu Työministeriön yhteydessä toimiva syrjintälautakunta, joka voi kieltää syrjiväksi katsotun menettelyn. Kiellon tueksi voidaan asettaa uhkasakko. Syrjintälautakunnan toimivaltaan kuuluu ainoastaan etnisen alkuperän perusteella tapahtuva syrjintä.

Yhdenvertaisuuslaissa(6§), joka tuli voimaan 1. helmikuuta vuonna 2004, kielletään syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun yksittäiseen henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä näillä perusteilla kielletään myös perustuslaissa , työsopimuslaissa (2luku 2§) ja 'rikoslaissa (11luku 9§ ja 47luku 3§)

Wikipedia

Hei CITY –toimitus

2007-09-07T12:20:00.000-07:00

Noniin, kiitos vaan lehden viimeisimmästä AREENA -haastattelusta, jossa päästitte satukirjailija Kotron puhumaan puutaheinää siviilipalveluksesta. Nallekarkkien reilumman jaon mukaisesti näen, että tässä vaiheessa lienee TASA-ARVOn kannalta välttämätöntä laittaa asiasta myös se toinen puoli lehteen: ehkei se sivari olekaan niin epäreilu ja rangaistuksen omainen kuin kirjailija Kotro väittää. Voisikohan olla, että Kotron näkökulmaan ovat vaikuttaneet astetta vahvemmat nallekarkit, kun tuntuu, ettei miehen suusta tule kuin perusteettomia ja valheellisia väittämiä?

Uskon, että vahvat tasa-arvo näkemyksenne vaativat asiaan puuttumista,

Ystävällisin terveisin,

Alfred H. Sieppi

------------------------
Tarina alkaa..

Arno Kotron seikkailut tasa-arvon satumaassa

Kirjailija Arno Kotro kirjoittaa uusimmassa CITY –lehdessä 7.9.2007 tasa-arvosta ja miesten syrjinnästä. Kirjoituksesta löytyy myös ”Hyvä pointti”, sillä muun muassa Kotron mainitsema asevelvollisuuslaki on epätasa-arvoinen miehiä kohtaan: that’s a fact, kiitos ja kuittaus tästä. Kotro kuitenkin sukeltaa syvemmälle satumetsään kuin mikään satuhahmo koskaan aikaisemmin, väittäessään sivaria rangaistukseksi, joka hänen mukaansa vastaa monen vuoden ehdotonta linnatuomiota.

Siviilipalvelus on lyhenemässä 12 kuukauteen, mikä vastaa pääsääntöistä varusmiespalvelusta. Osa varusmiehistä toki pääsee lyhyemmällä ajalla, mutta palveluksen pituuteen ei voi itse vaikuttaa. Sen sanelee sotilaskäsky, eivätkä nallekarkit aina mene tasan. Kotron iltasadut siviilipalveluksen rangaistuksen omaisuudesta on helppo tyrmätä: Simo-sivarin palvelus alkaa aamulla 08:00 ja päättyy 16:00, kuten normaalit työajat konsanaan. Ville-Varusmies herää jopa ennen kuutta ja pääsee vapaalle aikaisintaan kello 18:00. Ellei sitten satu olemaan ryynäämässä taisteluharjoituksessa Kotron satumetsässä, jolloin hyökkäävää keltaista kirjailijaa voi joutua kyttäämään vuorokauden ympäri. (vai joko voi sanoa venäläistä?) Siviilipalvelusta siis tuskin voi väittää rangaistukseksi, kun sivarin päiväpalvelus on vähintäänkin kolmasosan varusmiehen päivää lyhyempi. Kyseessä on lähinnä aidan matalin kohta, mistä Simo pääsee nopeasti kotia opiskelemaan, tapaamaan tyttöystäväänsä tai vaikkapa jatkamaan päivällä aloittanutta peukalon pyöritystään.

Kotron ratkaisu asevelvollisuuden tasa-arvo-ongelmaan on, että palveluksesta tulisi tehdä vapaaehtoinen. Ajatus on utopiaa ja kaukana todellisuudesta. Jopa meidän Varusmiesliitossa ehdottama päinvastainen ratkaisu ”kutsutaan naiset palvelukseen” menee ennemmin läpi kuin suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän romuttaminen, onnea vaan Kotron taistelulle tyylimyllyjä vastaan. Varusmiesliitto saisi lahjoittaa Kotrolle kompassin, jonka avulla kirjailija voisi löytää pois tasa-arvon satumetsästä. Kartan lukuohjeeksi kävisi ivallinen kommentti: ”intissä olisit oppinut tämänkin taidon”.

Realisteina pitäisi miettiä asevelvollisuusasiaa toisesta näkökulmasta, miten voisimme kehittää puolustusvoimille uuden roolin 2000 –luvulle? Miten voisimme tuoda intin antaman koulutuksen paremmin siviilimaailman hyödynnettäväksi ja miten palveluksessa vietetty vuosi paremmin tukisi nuoren kasvua ja kehittymistä? Järjestelmässä on potentiaalia, se pitää pystyä hyödyntämään. Naiset palvelukseen, sivarit kriisinhallintakursseille, kotiuttamisraha takaisin ja satukirjailija ruotuun. Tasa-arvo on toteutunut. Sen pituinen se.

Alfred H. Sieppi

tasa-arvotaistelija, edunvalvontakenraali ja
Varusmiesliiton puheenjohtaja

Nuoret ovat aliedustettuina!

2007-09-07T11:04:00.000-07:00

Nuoret ovat aliedustetuina: eduskunnassa, kunnanvaltuustoissa, koulujen hallituksissa ja jumaliste, jopa Hesarin raadissa!

Paljon on muuttunut... Katsokaapas perjantaina Hesarista HS Raadin kokoonpano: montako nuorta löydätte listalta? Ette yhtään. Listan nuorimmat ovat päälle kolmekymppisiä ja nuoria ilmeisesti Hesarin raadin sairaan mielikuvituksen mukaan edustaa kommunisti Steen1. Naurettavaa!

Nuorten syrjäyttäminen päätöksenteosta ja vastuupesteiltä iskee takaisin. Onhan se jo nähtykin, kysykääpä asiasta vaikka raadin jäseneltä Ben Zyskowicz:ltä. Historiasta ei vaan opita. Tänään aamuteeveessä haasteltiin demarinuorten puheenjohtajaa Heta Välimäkeä, joka vaati puoleensa sisäistä uudistusta. Haastattelussa mukana ollut, selkeästi tilannetta jännittänyt, ex- ministeri aivan säikähti Hetan väläytyksistä. Nopeasti ministeri kuittasi: ”tämä on linjakysymys!”. Linjakysymys tai ei, veikkaan vahvasti, että sosiaalidemokraattisessa puolueessa nähdään pian vallanvaihto ja nuorten nousu vastuupaikoille. Varokaa Heinikset , Tuomio-ojat, Ahteet ja Kalliomäet – Urpilaiset ja Välimäet juoksevat teidän yli ennen kuin huomaattekaan.

Puolueesta riippumatta, nuoret tuntuvat olevan syrjässä vallan kahvasta. Eduskunnasta löytyy vain kaksi alle 30 vuotiasta kansanedustajaa (kahdestasadasta!!). Hesarille, puolueille ja muille tiedoksi: nyt olisi syytä alkaa katselemaan ympärille ja nostamaan potentiaalisia nuoria vastuullisille paikoille. Vain näin voidaan, varmistaa demokratian toteutuminen ja jatkumo.

Pavarotti on kuollut

2007-09-05T22:39:00.000-07:00

Tämän päivän pääuutinen on surullinen: Pavarotti on kuollut haimasyöpään. Pavarottin kuolemasta kertoi hänen managerinsa tänä aamuna..

Haimasyöpä on kyllä syövistä viheliäimmästä päästä. Olen valitettavasti joutunut läheltä seuraamaan erään rakkaan ystävän taistelua haimasyöpää vastaan ja hyvin nopeaa, yllättävää kuolemaa, joka voi tulla jopa muutamien viikkojen aikana. Haimasyöpä kasvaa räjähdysmaista vauhtia, jos sitä menee sörkkimään (leikkaus). Pavarotti tunnettiin yhtenä kolmesta tenorista ja hänen piti tällä viikolla saada Italian hallituksen tunnustuspalkinto työstään italialaisen kulttuurin hyväksi. (Caruso soi taustalla..)

Eilen myös www.kurkkudirektiivi.fi sivusto sai näkyvyyttä, kun STT uutisoi asian. Sivustolta löytyy videoklippejä EU:n myyteistä. Sivusto on hauska, kannattaa katsoa. Sivuston on rakentanut Eurooppanuoret ry, jota puheenjohtaja hyvä ystäväni Joonas Turunen.

”Tapaturma syy yhä useamman varusmiespalveluksen keskeytymiseen”

2007-09-02T01:44:00.000-07:00

Tapaturmat ovat syy yhä useamman varusmiespalveluksen keskeytymiseen, kirjoittaa tämän päivän Helsingin Sanomat (2.9.07). Määrä on 8 vuoden aikana yli tuplaantunut. Uskomatonta, miten tällaisen muutoksen voi selittää?

Niinisalon tykistöprikaatin tapaturma-asiamies Anja Hautamäki viittaa, että syy voi johtua siitä, etteivät nuoret liiku tarpeeksi ennen varusmiespalvelusta. Mikä voi hyvinkin pitää paikkansa, mutta selittääkö se kokonaan näin huikean suurta kasvua? Puolustusvoimat ovat muutama vuosi sitten ottaneet käyttöön kevennetyn peruskoulutuskauden, joka käytännössä tarkoittaa, että ensimmäisten viikkojen aikana maihareiden sijasta jalassa pidetään lenkkareita. Onko tapahtumien perusteella nähtävä, ettei tästä muutoksesta ollut mitään hyötyä? Näin voisi väittää. Olisiko osasyynä onnettomuuksien määrän kasvuun myös jatkuva kiire, minkä jokainen palveluksestaan muistaa. Kakkuun päälle, riskiä lisäämään, vielä lukuisat uudet koulutettavat aseet ja järjestelmät, vanhentunut kuljetuskalusto, tiiviimmät leiriaikataulut ja aikaisemmin mainittu varusmiespalvelukseen astuvien huono kunto ja tadaa, Ruoka on tarjoiltu.

Valtionkonttori ei korvaa henkisiä vammoja

Veli Särmäkari, Puolustusvoimien sosiaalipäällikkö, vaatii samaisessa kirjoituksessa, että myös psyykkiset vammat tulisi ottaa korvauksen piiriin. Tämä on Veliltä hyvin sanottu, sillä kiistatta yli puolet keskeytyksistä johtuu henkisistä vammoista: masentumisesta, ahdistuksesta ja loppuun palamisesta. Väitän, että myös merkittävä osa asepalveluksesta siviilipalvelukseen siirtymisistä johtuu henkisistä vammoista, joihin itse asiassa voitaisiin halutessaan vaikuttaa. Puolustusvoimilla on resursseja ja keinoja tämäntyyppisten henkisten vammojen ehkäisyyn ja hoitoon, mutta tahto puuttuu. Varusmiesten kouluttaminen on kallista puuhaa, tiedäthän, eikä enää PV:ssäkään nähdä mitään tarvetta kouluttaa 90 % miehistä sotilaiksi. ”70% riittää minulle”, sanoi Puolustusvoimien komentaja Juhani Kaskeala minulle, kun tavattiin viime keväänä. Joten sori pojat ja tytöt, henkisesti heikoille ei ole enää tilaa kiintiössä, koittakaas sivaria.

Jokainen voi taholtaan sitten miettiä, kuinka kurjaa on niille nuorille ja jopa heidän perheilleen, joiden lapset Eivät Enää Kelpaa palvelukseen. Monet pojat, iskät ja äiskät ovat kovan paikan edessä on kielteinen päätös tulee. Suvussa isät, isoisät ja isoisoisät ovat jokainen suorittaneet aseellisen varusmiespalveluksen, mutta Pikku-Villestä ei siihen enää ole, hän ei kelpaa.

Puolustusvoimat ovat kautta historian nähty Suomen suurimpana kasvatuslaitoksena. Nyt suuntaus on toinen: palvelukseen astuvien määrää vähennetään, reservejä ja resursseja karsitaan. Materiaalihankinnat syövät yhä kasvavan potin määrärahoista ja asevelvollisille ei jää tarpeeksi rahaa edes maksaa ruokalaskua viikonloppuisin. Mielestäni suuntaus on VÄÄRÄ. Kun meillä kerran on näin loistava järjestelmä, joka opettaa nuoria yhteistoimintaan, antaa johtajakoulutusta, kouluttaa kuskeja, sotilaspoliiseja (=vartijoita ja järjestyksenvalvojia), (pelastus)sukeltajia, lääkintämiehiä ( = ensihoitajia), lentäjiä, asentajia ja lukuisia muiden alojen osaajia, niin miksipä ei tuettaisi tätä järjestelmää ja valmistettaisi sitä kouluttamaan niitä osaajia, joita Siviiliyhteiskunta tarvitsee. Kaikki PV:ssä koulutetut taidot ja erikoisosaamiset voidaan hyödyntää siviilimaailmassa, mutta sen eteen pitää tehdä pikkaisen työtä. Koulutusta tulee kehittää niin, että kaikki annetut koulutukset täyttävät siviilimaailmassa asetetut lainmukaiset vaatimukset. Sotilaspoliisien täytyy saada vartija- ja JV –kortit, lääkintämiesten kuuluu saada ensiapukortit, sekä todistus, jolla lähihoitajakoulutuksesta tippuu 6kk pois, nämä miehet kun ovat 6 kuukautta tehneet töitä Varuskuntasairaalassa ja hätäensiaputaidot ovat tulleet tutuksi. Johtajakoulutuksesta tulee saada opintopisteitä korkeakouluissa ja intissä ajetut ajokortit tulee olla kelvollisia niin porttien sisällä kuin ulkopuolellakin.

Pienellä tuella, tahdolla ja kovalla halulla Puolustusvoimille voidaan kehittää uusi rooli 2000 –luvulle.

Samaisessa lehtijutussa mainittiin lopuksi, että on perustettu yhdistys palveluksessa vammautuneiden tueksi. Olen ollut seuraamassa tämän yhdistyksen syntymistä ja toivon, että siitä kehittää todella merkittävä tuki palveluksensa ennenaikaisesti päättäneille, jotka tällä hetkellä tippuvat täysin tyhjän päälle.

Pari viikkoa sitten sain puhelun äidiltä, jonka poika oli katkaissut koipensa palveluksessa. Hän kysyi minulta: ”Onko todella niin, että mistään ei apua tule? Onko todellakin niin, että nyt kun palvelus yhtäkkiä päättyi: pojalla ei ole koulupaikkaa, ei työpaikkaa, eikä oikein muitakaan kiinnikkeitä yhteiskunnassa, onko niin että mistään ei apua tipu vaan on suunnattava Sossun luukulle?” Näin on, jouduin häpeäkseni toteamaan. Palvelus päättyy kuin seinään ja pahimmassa tapauksessa nimenomaisesta, jolloin ainoa tuki on Valtionkonttorin antama avustus mm. lääkekuluihin. Kotiuttamisrahaa ei ole, koulut ei kesken kauden ala ja ensimmäisen kuukauden aikana ei palkkatulojakaan makseta, joten Sossun luukulle mars ja mars. (Surullista, mutta todellista)

Varusmiesliitto ry kuuluu Palveluksessa vammautuneiden yhdistyksen jäseneksi. Olemme mukana auttamassa, tukemassa ja jakamassa 37 ”palvelusvuoden” mukanaan tuomaa osaamista näiden asioiden hoidossa. Toivottavasti voimme muutaman vuoden päästä todeta, että kannatti pitää asiaa yllä. Kannatti puhua.

Sivari, päivä ja odotusaika hammaslääkäriin lyhenee

2007-09-01T03:40:00.000-07:00

No nyt on taas tapahtunut todella paljon, todella lyhyessä ajassa. Tästä johtuen myös blogi-kirjoittelu on joutunut ajankäytön uhriksi.

Newsflashit

Terveiset Rovaniemeltä / Kemijärveltä. Syksy painaa lapissa jo päälle. Lyhyt on Lapin Kesä.

Varusmiesliiton kesäpäivät pidettiin tänä vuonna Parolannummella Panssariprikaatissa. Paikalle tuli reilut 15 poliittisen nuorisojärjestön, opiskelijan järjestön edustajaa. Paikalle oli käskettynä myös PsPr:n yksiköiden päälliköt ja VMTK.

Päivät menivät todella mukavasti .Kiitokset järjestelyistä Prikaatille: teillä monet asiat ovat hyvällä pohjalla. Varsinkin VMTK työ.

Samassa yhteydessä kiitokset myös Ville Kopralle: http://koobransivallus.blogspot.com/

”Vallatkaa Varusmiesliitto”

Sivari lyhenee 12 kuukauteen. Miä mieltä asiasta? Lukekaapa edelliset kirjoitukset.

( No ainakin Cronberg on tyytyväinen.)

Muuta

Siviilipalvelus lyhenee, veteraaneille budjetoitiin 10 miltsiä kuntoutukseen lisärahoitusta ja hampaatkin saa jatkossa edullisemmin kuntoon yksityisellä puolella. Mutta EI KOTIUTTAMISRAHAA VARUSMIEHILLE. Kiitos!

Tapasin eilen Puolustusministerin erityisavustajan Mikko Kortelaisen, jonka kanssa keskusteltiin ajankohtaisista varusmiehiä koskevista asioita. Mikko halusi kertoa, että Puolustusministeri haluaisi palauttaa kotiuttamisrahan, mutta potti kuuluu STM:n alle. No arvatkaapa kiinnostaako STM:llä maksaa tätä menonlisäystä? Aivan, yhtä paljon kuin 15 vuotta sitten, kun STM esitti tuen poistamista. Rock on ja lycka till, sossun luukulle poistu!

Jotain positiivista saattaa kuitenkin olla tiedossa, kertoi Kortelainen. Jää kuitenkin vielä nähtäväksi saako muut varusmiesten taloudelliset etuudet kannatusta budjettihiiressä. Se on kuitenkin varma, ettei se jää kiinni painostuksesta, sillä liitto tulee aloittamaan kotiuttamisraha kampanjan, adressin johon kerätään jokaisen torpparin, talonpojan ja porvarin nimet, kautta maiden ja mantereiden.. (Noh, ainakin niiden, joilla on nettiyhteys). Varusmiesliiton uudet nettisivut ovat (vihdoin) loppusuoralla.

Lapissa tulee syksy, mutta Mellunmäen Korvatunturintien parvekkeella paistaa kuuma kesäinen aurinko. Puut ovat vihreinä, kahvi kylmänä ja hiki virtaa tätä kirjoittaessa ja HS:ää lukiessa. Tyyntä on myrskyn edellä. Pian on edessä taistelu kotiuttamisrahasta.

Cronbergille: Siviilipalvelus 11 kuukauteen, vain jos varusmiespalvelus lyhenee

2007-08-23T02:50:00.000-07:00

Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) kommentoi 22.8.07 STT:lle, että siviilipalveluksen lyhentäminen 11 kuukauteen on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys. Hänen mielestään palveluksen täydentäminen kertausharjoituksilla korvaa varusmiehille varusmiespalvelusta kuukautta lyhyemmän ajan. Hänen mielestään pääsääntöistä varusmiespalvelusta kuukautta lyhyempi palvelusaika ei heikennä aseellisen palveluksen vetovoimaa.

( http://www.iltalehti.fi/uutiset/200708226493277_uu.shtml )

Varusmiesliiton mielestä 11 kuukautta kestävä siviilipalvelus asettaisi siviilipalvelusmiehet ja varusmiehet epätasa-arvoiseen asemaan. Varusmiehet eivät saa valita palvelusaikaansa, mistä johtuen siviilipalveluksen pituutta ei voi verrata lyhyimpään tai keskimääräiseen varusmiespalveluksen aikaan. Palvelusajan määrittelee sotilaskäsky.

Varusmiesliiton mielestä siviilipalvelusta ei missään tapauksessa saa lyhentää varusmiespalvelusta lyhyemmäksi. Lyhentäminen ei ole perusteltavissa pakollisilla kertausharjoituksilla, koska myös varusmiehet kertaavat: upseerit ja aliupseerit 100, erikoiskoulutettu miehistö 75 ja miehistö 40 vuorokautta. Siviilipalvelusmiehille tulisi asettaa kertauspakko, koska muuten koulutuksessa opitut taidot eivät pysy yllä ja ne unohtuvat. Tämä ei kuitenkaan oikeutta palveluksen lyhentämiseen.

Siviilipalveluksen kehittämisestä on jo selvä yksimielisyys hallituksessa. Puolustusministeriössä ja pääesikunnassa nähdään järkevänä lähteä kehittämään siviilipalvelusta öljyntorjunta, pelastus ja huoltotehtävissä.

Siviilipalveluksen lyhentämistä 11 kuukauteen ei voi myöskään perustella YK:n ihmisoikeuskomitean tai satunnaisten järjestöjen moitteilla: tässä tapauksessahan myös 12 kuukautta kestävä varusmiespalvelus tulisi nähdä rangaistuksena. Ainoa kestävä perustelu siviilipalveluksen lyhentämiseksi 11 kuukauteen olisi varusmiespalveluksen vastaava lyhennys.

Varusmiesliiton mielestä aseellinen, aseeton ja siviilipalvelus voitaisiin toteuttaa lyhyemmässä aikataulussa jos sitä tuettaisiin yleisellä kriisinhallintakoulutus –kurssilla. Koulutus olisi pakollinen koko ikäryhmälle. Liiton mielestä hallituksen tulisi tutkia mahdollista kokeilua koulutuksen suhteen.

Yleinen kriisinhallintakoulutus

Yleinen kriisinhallintakoulutus olisi koko ikäluokkaa koskeva kolmen viikon (21 vuorokautta) kestävä koulutus. Se koostuisi erilaisista lyhyistä koulutuksista tai yhdestä pitemmästä koulutuskaudesta. Kriisinhallintakoulutuksen tarkoituksena olisi antaa koko ikäluokalle välttämättömien perustaitojen kuten ensiavunantamisen hallinta. Koulutusta järjestäisivät toisen asteen koulut, maanpuolustusyhteisöt, puolustusvoimat, kansalaisjärjestöt ja yksityiset yritykset. Siviilikriisinhallintakoulutukseen osallistuneet saisivat kustakin koulutuksesta merkinnän kriisinhallinta-passiin. Koulutusvuorokausien tulisi olla suorittu 30 ikävuoteen mennessä.

Miehille kutsuntojen jälkeen kuuluisi edelleen asevelvollisuuteen liittyvä palvelus. Palveluksen kesto olisi koulutuksesta riippuen 5 - 10 kuukautta.

(Varusmiesliiton toimintasuunnitelma 2007, www.varusmiesliitto.fi)

Siviilipalvelusta ei saa lyhentää alle 12 kuukauden

2007-08-21T03:33:00.000-07:00

Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg vaatii Kalevan kirjoituksessaan 18.8.2007 siviilipalveluksen lyhentämistä kahdella kuukaudella. Hän ehdottaa siviilipalvelusmiehille kertausharjoituksia, jotka korvaisivat poistuvat kaksi kuukautta.

Puheenjohtaja Cronbergin vaatimus on kohtuuton ja asettaa varusmiehet eriarvoiseen asemaan siviilipalvelusmiesten kanssa. Varusmiespalvelus kestää pääsääntöisesti 12 kuukautta, vaikka osa suorittaakin lyhyemmät kuuden- ja yhdeksänkuukauden palveluksen. Palvelusaikaan ei kuitenkaan voi itse juurikaan vaikuttaa, sen sanelee sotilaskäsky. Intistä ei iltaisin lähdetä kotia tyttö- ja poikaystävien luokse, tehdä gradua tai tavata kavereita. Varusmiehillä on vuorokaudessa vapaa-aikaa kolme tuntia, siinä missä siviilipalvelusmiesten palvelus kestää normaalin työpäivän verran. Aseellinen varusmiespalvelus on edelleen huomattavasti rankempi tapa suorittaa lakivelvoitteinen asevelvollisuus kuin siviilipalvelus.

Myös Varusmiesliiton mielestä siviilipalvelusta tulee kehittää. Se on tällä hetkellä tilkkutäkki, jonka sisällöstä ei edes työministeriössä olla selvillä. Sivareille tulisi kouluttaa siviilikriisinhallinnan tehtäviä, kuten öljyntorjuntaa, palo- ja pelastustehtäviä, sairaanhoito- ja huoltotehtäviä. Heille olisi myös syytä määrätä sodanajansijoitukset, jotka tukisivat kokonaismaanpuolustusta.

Perustellessaan palveluksen lyhentämistä kertausharjoituksilla, puheenjohtaja Cronberg ei muista mainita, että myös varusmiehet osallistuvat kertausharjoituksiin. Määrät ovat upseereilla ja aliupseereilla 100, erikoiskoulutetulla miehistöllä 75 ja miehistöllä 40 vuorokautta. Näin ollen jo nykykäytännön mukaisesti olisi tasapuolista vaatia siviilipalvelusmiehiä suorittamaan vähintään 40 vuorokautta kertausharjoituksia. Siviilipalvelusmiesten kertausharjoitukset tukisivat myös itse koulutusta, eivätkä opitut taidot pääsisi siviilimaailmassa unohtumaan.

Siviilipalvelusta ei saa lyhentää lyhyemmäksi kuin 12 kuukautta, mikä on varusmiespalveluksen pääsääntöinen kesto. Jos palvelusta lyhennetään yhdellä kuukaudella tulee sen sisältöä tehostaa. Siviilipalvelusmiehille on syytä järjestää kertausharjoituksia, mutta se ei ole peruste palveluksen lyhentämiseksi. Palveluksen lyhentäminen tulisi toteutuessaan, joka tapauksessa vaikuttamaan aseellisenpalveluksen suorittavien määrään. Siviilipalveluksen lyhentämispuheiden ohella tulisi myös samanaikaisesti tutkia: tulisiko aseellinen varusmiespalvelus lyhentää 11 ja viiteen kuukauteen.

Varusmiesliitto mediassa

2007-08-19T12:42:00.000-07:00

Rauhallisen viikonlopun tavoitteena oli rakentaa Ikea hylly ja osallistua NRJ in the park -konserttiin. Tosin kävi. Perjantaina se alkoi. Aamulla 07:00 tuli Ylen Radiouutisissa spotti varusmiesliitosta ja simputuskampanjasta.

Varusmiesliitto ja allekirjoittanut Ylen Radiouutisissa simputuksesta:
http://www.yle.fi/java/areena/dispatcher/722094.asx?bitrate=1000000 Tämän haasttelun kuuli ministeri Häkämies ja tämä aiheutti runsain mitoin toimenpiteitä PLM:ssä.

http://www.yle.fi/java/areena/dispatcher/729601.asx?bitrate=1000000 Jatkojuttu edelliseen haastatteluun.

http://www.yle.fi/java/areena/dispatcher/731905.asx?bitrate=1000000
Varusmiesliitto ja allekirjoittanut TV Uutisissa koskien simputusta ja PLM:n toimenpiteitä.

Varusmiesliiton näkökulma (verkkouutinen) koskien Cronbergin kommentteja
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id67680.html

http://www.yle.fi/java/areena/dispatcher/735052.asx?bitrate=1000000 Varusmiesliitto Cronbergin ehdotuksesta lyhentää sivaria 2 kuukaudella (TV Uutiset)

Näiden juttujen ohella viikonlopun aikana puhelin on käynyt kuumana. Monilla on näkemuksia samoista asioista ja ihmiset haluvat niistä meille kertoa, hieno juttu, kiirettä pitää. Cronberg ilmoitti asiasta tehtävän päätöksen seuraavien päivien aikana. Kiireellisellä aikataululla sain kun sainkin buukattua tapaamisen Cronbergin erityisavustajan kanssa ja käymme kertomassa asiasta meidän näkökulmamme. Täytynee olla myös yhteydessä muihin ministereihin.

On todennäköistä, että kiire ei tästä paljoa muutu. Todennäköisesti ensi viikon aikana myös Jehovan todistajien erityisvapaus armeijasta nousee otsikoihin.

Ohjatut aamutoimet

2007-08-13T00:39:00.001-07:00

Kansanedustaja Hanna-Leena Hemming (kok.) arvostelee blogissaan varusmiesten aamutoimien aikatauluja ja tehokkuutta. Hän on ihan aiheesta huolissaan varusmiesten asemasta, sillä varuskunnissa valitettavasti tapahtuu paljon väärinkäytöksiä, kuten kiusaamista ja simputtamista. Usein varusmiesten on vaikea erottaa kovan koulutuksen ja kiusaamisen rajoja.

Aamutoimiin on aikaa pari minuuttia. Usein varusmies saa valita käykö heti aamusta vessassa vai harjaako hampaansa. Kovimmat taistelijat pyrkivät yhdistämään nämä kaksi suoritusta samanaikaisiksi. Porttien ulkopuolella tämä asia saattaa näyttää jopa hurjalta tai humoristiselta, mutta se on osa varumiehen arkea. Tehokkaat aamutoimet ovat osa armeijan antamaan kovaa koulusta, eikä siihen mielestäni tulisi eduskunnan puuttua. Armeijan ainoa tehtävä on kouluttaa sodanajan joukkoa. Ilman tiukkaa järjestelmällisyyttä ja tehokkuutta se ei onnistu. Tehokkuus ja tiukat aikataulut eivät ole varusmiesten kiusaamista vaan osa koulutusta.

Ohjattujen aamutoimien tarkoitus on opettaa varusmiehet toimimaan järjestelmällisesti, rutiininomaisesti ja tehokkaasti. Aamupäivän ohjelma on melko tiukka porrasttujen aamupala-aikojen vuoksi. Aamupalan jälkeen jää kuitenkin hyvin aikaa jatkaa aamuaskareita, kuten sängyn petaamista ja hampaiden pesua.

Tiukka järjestelemällisyys voi tuntua rankalta yksittäisen varusmiehen tai hänen vanhempiensa näkökulmasta, mutta ensimmäisten palvelusviikkojen jälkeen aikataulujen mukaan toimimisesta tulee rutiinia. Säännöt ovat samat kaikille. Aamutoimet suoritetaan palveluksen ensi viikkojen ajan tuvittain ja koulutuksen edetessä niistä tulee joustavampia. Tällöin yksittäinen varusmies voi itsenäisesti suunnitella aamuaikataulunsa, kunhan kaikki tehtävät tulee suoritetuksi, kuten pedin petaaminen.

Harri Sieppi

Kohti syksyä

2007-08-07T13:46:00.001-07:00

Koulut alkaa 27.8. Viimein työpäivä on ensi viikon perjaintaina. Kesäopinnot jatkuvat vielä alkusyksylle ja uudet yritysprojektit starttaavat vauhtiinsa. Kiirettä pitää siis koko syksyn.

Tänään oli kesän lämpimin päivä. Muuten onkin sitten sadellut. Kesällä taakse jäi 3030km ajomatka, mukavat kalareissut, Lappi, muutama uusi työkohde ja monta muuta asiaa. Varusmiesliitto on ollut tänä kesänä melkoisen ahkera. Voi helposti olla ylpeä toiminnasta ja pohtia uusia haasteita ensi vuodelle, kun tietää että kaikki menee myös ensi vuonna kuten pitääkin. Seuraavan kerran kokoonnumme hallituksen kanssa lauantaina, jolloin pääätetään muutamasta ajankohtaisesta alkusyksyn asiasta. Liittokokouskin on tulossa. Syksyllä olisi mukava päästä vähän kiertelemään varuskuntia. Pidetään lippu korkealla. HS

TUORE BUDJETTIESITYS PYLLISTÄÄ VARUSMIEHILLE

2007-08-07T13:43:00.000-07:00

MIELIPIDEKIRJOITUS
4.8.07

TUORE BUDJETTIESITYS PYLLISTÄÄ VARUSMIEHILLE

Sivareiden majoitus siirtyy valtion maksettavaksi, ilmenee valtiovarainministeriön budjettiesityksestä. Kustannuksia tästä kertyy vähintäänkin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Aseistakieltäytyjät ovat asiasta hyvin ilahtuneita. Aikaisemmin palveluspaikat joutuivat maksamaan ilmaisen työvoiman ylläpidosta, nyt tilanne on vihdoin korjattu. Tarja Cronbergille (vihr.) tämä ei tietenkään riitä. Työministeri haluaa nyt tuplata rahamäärän.

Kotiuttamisrahan palauttaminen 200 euron määräisenä kertamaksuna olisi maksanut 28 000 varusmiehen osalta valtiolle 5,6 miljoonaa euroa. Samalla se olisi vähentänyt kuntien sosiaalimenoja, kun marssi reserviin ei menisikään enää sossun luukun kautta. Ei oltaisi voitu aliarvioida myöskään kotiuttamisrahan ennaltaehkäisevää vaikutusta nuorten syrjäytymisen osalta. On selvää, että ensimmäinen kuukausi on monelle nuorelle se pahin koetin kivi, kun edessä on työ- tai opiskelupaikan hankkiminen, mahdollisesti muutto omaan asuntoon ja yhtäkkinen paluu normaaliin arkeen. Tämä on yhtä kova shokki nuorelle kuin palvelukseen astuminen. Palvelus loppuu kuin seinään.

Varusmiesliitto ry ja Varusmiestoimikunnat ovat viidentoista vuoden ajan taistelleet kotiuttamisrahan palauttamisen puolesta. Jokaista asevelvollista koskeneen etuuden puolesta, joka vääryydellä vietiin pankkikriisin ja säästöohjelmien aikaan 1.1.1993 Sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä. Lohtua ei irtoa tuoreimmastakaan budjettiesityksestä. Toisenlainen käsitys asiasta oli varuskunnissa vielä maaliskuussa. Varusmiehet eivät ole unohtaneet vaalilupauksia.

Puolustusministeriön budjettiesitys oli 35 miljoonaa euroa pienempi kuin valtiovarainministeriön laatima. Mielestäni tästä säästyneestä summasta on pakko lohkaista reilu viisi miljoonaa euroa kotiuttamisrahan palauttamiseksi. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus tarjoaa kädenojennuksen sivareille, mutta samalla se pyllistää varusmiehille. Onko tämä sellainen poliittinen linjaus, jota olemme valmiita tukemaan? Minä en ainakaan ole.

Alfred H. Sieppi
kirjoittaja toimii valtakunnallisen Varusmiesliitto ry:n puheenjohtajana

PUOLUSTUSVOIMAT OSAKSI YHTEISKUNTAA

2007-07-26T04:34:00.000-07:00

MIELIPIDEKIRJOITUS
23.7.07

PUOLUSTUSVOIMAT OSAKSI YHTEISKUNTAA

Lääkintämiehille ei myönnetä ensiapukortteja, sotilaspoliisikoulutus ei anna valmiuksia toimia vartijana ja puolustusvoimien antama ajokoulutus ei aina kelpaa porttien ulkopuolella. Puolustusvoimat ovat eristetty yhteiskunnasta. Aidan ulkopuolella ei intissä opittua arvosteta.

Puolustusvoimat tulee kokemaan kovaa poliittista painostusta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Se joutuu tilanteeseen, jossa sen täytyy pystyä perustelemaan oma olemassa olonsa, tarkoituksena ja merkityksensä yhteiskunnalle. Perusteleminen on helpompaa, jos voidaan konkreettisesti osoittaa, mitä palveluita Puolustusvoimat yhteiskunnalle tuottavat. Puolustusvoimien tulee integroitua osaksi yhteiskuntaa, ei eristyä kasarmin porttien taakse.

Vuonna 2002 muutettiin Vartioimisliikelakia niin, että vartijankoulutukseen tehtiin täsmennyksiä ja pätevyysvaatimuksia tiukennettiin. Samalla poistettiin mahdollisuus 2342 vuosittain sotilaspoliiseina varusmiespalveluksen suorittavilta toimia vartijan tehtävissä. Vuosittain 665 Varusmiestä koulutetaan lääkintämiehen tehtäviin: toimimaan vaativissa ensiapu- ja hoitotehtävissä kriisinaikana, sotatilanteessa ja rintamaolosuhteissa. Heidän saamansa 6 kk:n mittainen erikoiskoulutus ei kuitenkaan anna edes EA1 tai EA2 –tason todistuksia, joiden myöntämiseen Suomen punaisella ristillä on yksinoikeus. Puolustusvoimissa lääkintämiehistä ei ole pulaa, mutta porttien ulkopuolella koulutusta ei osata arvostaa, eikä hyväksi luettavuuksia tipu. Puolustusvoimat kouluttavat PV:n ajokortin vuosittain 3541 varusmiehelle. Suomen kuntokoulusta on näin hiljalleen muodostunut Suomen ajokoulu. Tämän lisäksi erikoiskoulutusta saavat mm. sukeltajat, lentäjät ja suojelumiehet: pelastustehtävien ammattilaiset. Puolustusministeriön tutkimuksen mukaan 30% 24 000:sta varusmiehestä sai jonkinlaista siviilissäkin hyödynnettävää erikoiskoulusta. Koulutusta, joka ei kuitenkaan siviilissä kelpaa.

Puolustusvoimat kouluttavat Suomeen vartijoita, ensihoitajia, kuskeja, lentäjiä ja lukuisia muita erikoisosaajia. Muokkaamalla tästä koulutuksesta yhteiskuntaa paremmin palvelevaa, voidaan Puolustusvoimille rakentaa uusi rooli 2000 –luvulle. Tämä vaatii määrätietoista palveluiden integroimista ja koulutuksen muokkaamista. Henkilökuntaa kouluttamalla, ulkoisia kouluttajia käyttämällä ja yhteiskunnan tuella, voidaan intissä annettu koulutus valjastaa myös siviilimaailman käyttöön ja välttää päällekkäiskoulutusta. Lääkintämiesten osaaminen täytyy huomioida kouluissa, sotilaspoliisien tulee voida toimia vartioimistehtävissä myös portin toisella puolella ja intin autokoulun tulee antaa samat pätevyydet kuin ulkopuolisten autokoulujen. Näissä asioissa meidän täytyy Puolustusvoimia tukea. Järjestelmästä voidaan kehittää entistä järkevämpi. Siihen vaaditaan poliittista tahtoa.

Harri Sieppi
Varusmiesliiton puheenjohtaja

Simputus on yleisempää kuin annetaan ymmärtää

2007-07-18T02:43:00.000-07:00

Mielipidekirjoitus

15.5.07

Varuskunnissa tapahtuva esimiesaseman väärinkäyttö on huomattavasti yleisempää kuin yleensä annetaan ymmärtää. Iltapäivälehden tekemän kyselyn mukaan joka toinen varusmies on nähnyt tai kokenut simputusta palvelusaikanaan. Tämä on tosiseikka, jota ei voi sivuuttaa. Tapauksia tulee julkisuuteen pari kymmentä kappaletta vuosittain, määrä on kasvussa, mutta tämä on vain jäävuoren huippu.

Yleisimmät julkisuuteen tulleet tapaukset kertovat varusmiesjohtajien tekemistä ylilyönneistä. Näkyvimmät tapaukset, nöyryytykset, löytyvät aina iltapäivälehtien etusivuilta. Todellinen ongelma on kuitenkin pintaa syvemmällä. Varusmiesliitolle tulleet kiusaamispalautteet voidaan karrikoidusti jakaa kolmeen kategoriaan: nöyryytykset, pennalismi eli toverisorto ja simputus. Toverisorto on kiusaamisista yleisin, mutta ongelmallisimmat simputustapaukset koskevat kantahenkilökunnan tekemiä virheitä, joita ei julkisuuteen vuoda. Nämäkin menevät pääosin kolmen pääluokan alle: liikunnalla rankaiseminen, lomien- ja vapaa-ajan poltto tai järjestelmällinen vaikeuttaminen ja ylimääräisten palvelustehtävien mielivaltainen määrääminen. Tutkinnassa oleva tapaus koskee esimiesten epäasiallista ja osittain jopa rasistista kielenkäyttöä. Tapaus on julkaistu Varusmieslehden numerossa 3/07. Suurin ja lähes ylivoimainen hankaluus on siinä, että tämän tyyppistä simputusta on miltein mahdoton näyttää toteen.

Heinäkuun yhdeksäs päivä astui palvelukseen uusi saapumiserä: noin 14 000 miestä ja 250 naista. Heille ensimmäiset viikot ja kuukaudet ovat totuttautumista täysin erilaiseen ympäristöön kuin mitä he ovat koskaan aikaisemmin kokeneet. Uudet varusmiesjohtajat ovat juuri saaneet itselleen ensimmäisen alaisryhmänsä ja useimmilla heistä on nyt ensimmäistä kertaa elämässään suunnaton valta käsissään. Monet haluavat kokeilla rajojaan. Ennen kuin tämä uusi saapumiserä oppii tuntemaan oikeutensa ja lukemaan Yleistä Palvelusohjesääntöä (YlPalvO), tulevat he kokemaan vapaa-ajan polttamista, liikunnallisia rangaistuksia ja ylimääräisiä palvelustehtäviä, jotka eivät löydy päiväohjelmasta. Yksiköissä tulisikin olla kantahenkilökunnan jäsen päivystämässä joka ilta näiden ensimmäisten palvelusviikkojen aikana, jottemme saisi jälleen lukea ylilyönneistä iltapäivälehtien sivuilta. Aina tämäkään ei kuitenkaan riitä.

Valitettavan usein käy kuitenkin niin, että ylimääräiset palvelustehtävät ja kiusaaminen saa alkunsa varusmiesjohtajia korkeammalta tasolta ja varusmiesjohtajat ovat vain suorittamassa heille annettuja käskyjään. He eivät myöskään aina ymmärrä, että tällainen fyysisten- ja henkisten rajojen kokeilu todennäköisesti tuntuu uuteen ympäristöön joutuneille varusmiehille ylivoimaiselta ja jopa järjettömältä toiminnalta. Huolestuttavimmat esimerkit tulevat yksiköistä ja joukko-osastoista, joissa yksikön päällikkö, varapäällikkö, yksikköupseeri tai kouluttajat vaativat varusmiesjohtajia karsimaan jyvät akanoista. Armeija, kun on tosimiesten paikka, jossa heikoille ei ole tilaa.

Kantahenkilökunnan toteuttama simputus on kiusaamisista ongelmallisinta. Se voidaan näennäisesti perustella osana koulutusta ja pitää yksikön sisäisenä asiana. Esitutkinta kun yleensä toteutetaan yksikön omien esimiesten toimesta. Tällöin on periaatteessa mahdollista todeta itsensä syyttömäksi. Kantahenkilökunnan käyttäytymisestä valittaminen myös lähes poikkeuksetta vaikeuttaa palvelusoloja entisestään. Työkavereilla on tapana pitää yhtä, jolloin tapahtuman toteennäyttäminen on hankalaa. Kukapa haluaisikaan epämiellyttäviä uutisia omasta yksiköstään julkisuuteen, tai mikäpä joukko-osasto haluaisi myöntää sisäiset ongelmansa.

Varusmiesliiton kiusaamiskampanja on kerännyt useita kymmeniä palautteita. Ensimmäiset tapaukset ovat edenneet tutkintaan saakka. Osa tapauksista viedään, kun varusmiehet kotiutuvat, jottei heidän palvelusolosuhteet tämän vuoksi enää nykyistään heikkenisi.

Harri Sieppi

Varusmiesliiton puheenjohtaja

( Julkaistu Kalevassa 17.7.07)

0700 Asematunneli

2007-06-17T08:32:00.000-07:00

Yövuoro tunnelissa: ainainen kusenhaju ja ”tunnelin tuoksu” kirpaisee nenää. Illalla somalit tappelivat tunnelissa ja heittivät yhden jannun Indian Basaarin näyteikkunasta sisään. Viiden minuutin kuluttua kaupan näyteikkunan löysivät näpistelijät, jotka kävivät keräämässä parhaat tuotteet parempaan talteen. Tunti sitten kolme kundia kävi kusella valvomon ovella, josta on mitä ilmeisemmin tullut yleinen vessa. Väsyttää, vastustaa, mutta yö kääntyy nyt jo aamuksi – aurinko nousee. Tämäkin yö on kääntynyt voiton puolelle, eikä tälläkään kertaa tullut ”tunti turpiin”.

Kaiken kaikkiaan nämä lauantaiyöt ja kaikki muutkin yöt ovat tunnelissa merkittävästi rauhoittuneet. Itä-Helsigin lasin kaveria on näkynyt nykyään aika harvoin: 2004 vuonna tavattiin ainakin kerran tai kahdesti viikossa. Tämä oli ensimmäinen kerta tänä vuonna, kun minun vuorossani IHL saapui paikkailemaan. Tänään oli IHL:llä ollut kiireinen ilta.

Pahimmat häiriköt ovat mitä ilmeisemmin siirtyneet rannoille, puistoihin ja tien toiselle puolelle: VR:n ongelmaksi. FPS:n väijjyt kertoivat joutuneessa yöllä raudoittamaan kahdesti ja murtoakin oli pukannut. Illalla sulussa paikalla oli 5 vartijaa, mutta aamun aukaisussa enää yksi hikinen, väsynyt ja hiljainen kaveri. Hän kertoi pikaiset yökuulumiset, mutta pahoitteli kiirettään, kun oli yksin joutunut suorittamaan koko avauksen ja palasi pian takaisin valvomoon auttamaan kolleegoitaan, jotka edelleen hääräsivät kahden yöllisen häirikön seurassa. Ei ollut poliisisedät kerenneet hakemaan. Pitkään olivat odotelleet.

0800 Mellumäki

Pian loppuu vuoro. Puolen tunnin päästä pukkariin ja Katin kainaloon Mellunmäkeen. Itä-Helsinki on yllättäen täysin muuttunut mielessäni. Toissa vuonna Kaartista kotiutuessani lupasin itselleni, etten Itä-Helsinkiin enää palaisi, toisin kävi. Viimeisten viikkojen aikana on IH:sta tullut enemmän koti kuin mitä Kamppi on.

Ensi viikko näyttää rankalta. 50 tuntia töitä väijyskelemässä, bilejärjestelyitä, VML kuvioita (mm. www –sivut) ja opiskella pitäisi myös! 20 esseetä ei valmistu itsestään, siihen tarvitaan aikaa ja panostusta. Toivottavasti pääsen ensi viikolla jo vähän alkuun.

Seuraavaksi on kuitenkin kiidettävä nukkumaan. 12 tunnin yövuoro pistää jopa nuoren miehen aika koville. Nukuttamaan ei vielä ole alkanut, mutta aivot taitavat pian leikata kiinni. Eli hyvää huomenta Helsinki ja hyvää yötä kaikille.

Over and out ;)

Lahti <3 nörtit

2007-06-08T12:14:00.000-07:00

Lahti ja ilmainen WLAN verkko. Aaaaahhhhh!! Voi miten mahtavaa. Toki ilmaisia verkkoja löytyy myös muualta. Tänään mm. lasipalatsilla totesin Helsingin kaupungin Wlan verkon olevan huomattavasti parempi kuin lasipalatsin oma, mutta kyllä tää lahden verkko säväyttää. Kuvitelkaapa ite: kauppakatu, auringon lasku, hyvää musiikkia, puiston penkit ja toimiva (HUOM TOIMIVA!) WLAN verkko. Ei edes Helsingin Kampista, Pohjoiselta Rautatiekadulta löydy tällaista vaan bloggaaminen täytyy suorittaa hyvin epävakaalla naapurin 56k modeemin verkolla.

Odottelen par'aikaa Eeroa paikalle. Edessäni on PAM:n ja Toimihenkilöunionin toimistot. Näiden vieressä on Musta Kissa "hotelli", joka juuri selvisi olevan tämän ja huomisen yön majoitusratkaisu. Eiköhän siitäkin hotellista ihan "Oookoo" tule kunhan vain tarpeeksi anniskelee ja viettää iltaa sopivassa seurassa. Näin se menee.

Kauppakujalla tarpoo jatkuvalla syötöllä mitä epäsärmimpiä sotilaita. Hennalan kasarmilla on näemmä alkaneet vlv:t ja jengi vääntyy vähitellen nauttimaan Lahden yöelämästä. Santa Fe:n auringon paisteessa kylpevä terassi on täpöten täynnä.

Lahti on kaiken kaikkiaan aika ROCK mesta. Hyvä Lahti!
Illalla tapaan sitten ne SAK aktiivit, joten kattellaampa asiaa huomenna uudestaan ;) :D

Vapaapäivä

2007-06-08T09:35:00.001-07:00

Tänään oli sitten vapaata. Pikkaisen tuntui se 2 yön valvominen ja uni tulikin eilen jo puoli yhdeksältä. Reilu 12 tuntia myöhemmin vasta heräsin. Kati oli jo hereillä. Olin kuulemma yöllä kuorsannut, mutta mitään en myönnä: sillä en ollut itse kuullut mitään. Kummallista?

Tänään sovittiin tapaamisista Reserviläisliiton ja Reserviupseeriliiton kanssa. Nähdään ensi viikolla, rupetellaan yhteistyökuvioista ja yleisistä kuulumisista. Sain tänään myös puhelun Eerolta liittyen Varusmieslehden kirjoitukseen. Lähden puolen tunnin päästä junalla Lahteen keskustelemaan aiheesta vähän tarkemmin. Ensi viikolla tehdään lehdistötiedote, et silleen. Osallistun reissulla myös SAK Nuorten järjestämään festariin Katin seuralaisena, huuuiii, jännää tavata viime keväällä vaalitaistossa vastapuolen riveissä olleita taistelijoita. Mielenkiinnolla odotan kommentteja :).

Juteltiin myös IQI:n toimitusjohtahtajan eli Tolvasen Samun kanssa VML yhteistyöstä ja alamme yhdessä järjestämään bileitä varusmiehille. Asiaan liittyen olisi ensi viikolla tapaaminen SK Ravintoloiden kanssa. Matskut ovat myös tulossa ja toivottavasti saadaan ne varuskuntiin lähiviikkoina.

Tänään on ollut myös todella lämmin päivä. Tapion ja Samun kanssa terasilla (Lasipalatsi ofcourse) ja myöhemmin Loisteessa ollessa kyllä tuli hiki. Tace oli polttanut itsensä edellisellä kerralla niin mallikkaasti ettei uskaltanut tulla ollenkaan aurinkoon.

Vähitellen pitäisi alkaa taistelemaan myös kesän kuumat 20 esseetä approa varten valmiiksi. Työkuviot ovat myös painamassa päälle ja Lapin reissu olisi edessä 23.6 --> 2.7. Menesjärvelle, Rovaniemelle ja Inariin olisi suunnattava. Kuumia vinkkejä tarvittaisiin: Mistä saa halvalla Vuokra-auton? ( = Ilmaiseksi tai parilla sadalla)

Hauskaa viikonloppua,

HS

Faktiskt trött o på veg till jobbet

2007-06-06T08:55:00.000-07:00

Nyt väsyttää. Takana yhtänäistä unta n. 3 tuntia. Eilinen yö meni töissä (12h) ja seuraava työvuoro (20:00-08:00) alkaa noooin puolen tunnin päästä. Tuntuu ihan tukkoiselta, silmät eivät tahdo edes nyt pysyä auki ja hirvittääkin ajatella taas sitä ajanjaksoa 03:00-05:00, jolloin ei oikeastaan tapahdu mitään, mutta jolloin on pakko pysyä hereillä. Enää tämä vuoro. PAKKO JAKSAA.

Vuoro loppui tosiaa vajaa 12 tuntia sitten ja olin Rovaniemeltä kylästelemään ja pääsykokeisiin tullutta Ilkkaa vastassa juna-asemalla vähän ennen yhdeksää. Näin myös samalla Johanin, joka oli myös odottamassa samaista juna. Ilkka punkkaa täällä Kampissa yhden yön. Toivottavasti hänellä ei tullut aika pitkäksi, kun yritin päivällä nukkua.

Nukkuminen ei vaan luonnistunut. Kämpässä on sisällä +30'c, aurinko paistaa ja PUHELIN SOI KOKO AJAN. Aina kun sain silmät kiinni niin joku soitti. Kaksi kertaa VML:n edunvalvonnallisista asioista, pari kaveria, joista toinenkin (Aaro) on käymässä tänään Helsingissä, Kokoomusnuorista ja muutamat kaverit tämän lisäksi. Juuri kun saa unen päästä kiinni niin aina sama juttu. Mistä ne osaavatkin ajoittaa soittonsa juuri näin? Toisaalta ihmiset eivät tunnu ymmärtävän jos heille sanoo, että on nukkumassa.. Kati antoi loistavan vinkin: laita puhelin äänettömälle, kun nukut. Näin täytyy vissiin vähitellen ryhtyä tekemään. Aikaisemmin olen aina ajatellut, että ihmiset soittavat vain asiasta, joten täytyy olla tavoitettavissa. Nyt tiedän: aina ei täydy.

Nyt on niin vaikea motivoitua töihin lähtöön. Ulkona olis lämmin, olisi paljon kavereita kaupungissa ja Katiakin on jo ikävä. Mutta enää yksi vuoro niin helpottaa.. :) Sitten terdelle!

HS

Puolustusvoimien lippujuhla

2007-06-05T00:15:00.000-07:00

Paraatijoukot - katse oikeaan - Päin!
Kuvassa presidentti Kekkonen tarkistaa paraatijoukot. Eilen tarkistuksen suoritti ylipäällikkö Halonen.

"Puolustusvoimien Komentajalla Amiraali Kaskealalla.. blaa blaa on ilo ja kunnia kutsua puheenjohtaja Harri Sieppi puolisoineen PV:n lippupäiväjuhlan vastaanotolle"..

Puku hyvin - checked!
Skraka hyvin - checked!
Kutsu mukana -checked!
Kati mukaan - checked!

Tämä oli Ensimmäinen yhteinen julkinen tilaisuus, jossa olimme eilen Katin kanssa paikalla. Pikkaisen jänskätti, ei niinkään presidenttien Tavjan & Martin läsnäolo, komentajan tapaaminen, ministerin tapaaminen (jälleen), Cronberg, Kääriäinen, Uosukainen tai entinen esimieheni ylil. Paavola. Ei mikään näistä vaan: ensimmäinen virallisesti yhteinen tilaisuus Katin kanssa, se vähän jännitti.

Tilaisuus meni aivan loistavasti. Kati oli aivan mahtava: ui kuin kala vedessä näissä kekkereissä. Olimme varmasti tilaisuuden nuorin pari. Seuraavaksi nuorimmat olivat varmaankin entinen esimieheni vaimoineen. (about 40v?). Myös paikalla tarjoilemassa olleet Merisotakoulun uo:t huomasivat meidän nuoren iän. Osa tunnistikin minut Varusmies -lehden kirjoituksista ja kuvista ja osa kävi rohkeasti kysymässä keitä me olimme. Taisimme erottua joukosta.

Meillä oli myös mitä mainioin taktiikka itse keskusteluissa. Kiertelimme juttelemassa kaikkien tuttujen ja puolituttujen kanssa ja jaoimme keskustelun niin, että kun toinen puhui: toinen pystyi nauttimaan juhlatarjoiluista ja melkeinpä niin, että läpsystä vaihtui osat. Kati pommitti päivän poliittisilla ja nuorisojärjestöasioilla, kun minä heitin väliin tiukkaa kysymyspatteria Varusmiesten asemasta, aselvelvollisuudesta ja puolustuspoliittisista aiheista: vastaajilla ei ollut pienintäkään mahdollisuutta selvitä tästä tulikasteesta ilman osumia. Loistavaa työnjakoa, mahtavaa. Tapahtuma meni kyllä loistavasti ja oli mukava tavata tuttuja Pääesikunnasta, PLM:stä ja Eduskunnasta. Muutamat vanhat tutut olivat vaihtaneet tehtäviä ja oli paljon kyseltävää.

Nappasin myös matkalla kuvan PLM:n vieressä olleesta kolarista, jossa pakettiauto oli mennyt katolleen. Kuva lähti MMS viestinä Iltalehdelle, joka teki siitä ykkösuutisen. Siitä tulikin päivän luetuin.

( http://www.iltalehti.fi/uutiset/200706046192615_uu.shtml )

Lauantain aamuaurinko ja kuppi kahvia

2007-06-01T23:48:00.000-07:00

Onko sulla hetki aikaa?
- Ei ole. Ei yhtään. Ei edes kahvitaukoa varten.

Perjantaina 14 tuntia töissä
Lauantaina 12 tuntia töissä
Sunnuntaina 11 tuntia töissä
Maanantaina 12 tuntia töissä
Tiistaina 12 tuntia töissä

- Ehh.. Tähän vielä liiton hommat, Appron arvoiset kesäopinnot ja rästiopinnot viim. puolelta vuodelta. En vissiin käy enää pääsykokeissa. Odottelen toki vielä muutamia tuloksia. Who knows. Mutta tämän rupeaman jos/kun jotenkin handlaa niin sitten luulis hieman helpottavan. Juhannukseksi Lappiin.

Ministeri -miitti

Käytiin Eeron ja Sannan kanssa eilen tapaamssa Puolustusministeri Häkämiestä. Häksy oli todella kiireellinen. Aluksikin ministerin aikataulu oli muuttunut tunnilla eteenpäin, josta mm. minun tuuraajani duunissa vallan riemastui. Kun kymmenen aikaa piti tapaamisen olla niin oli hän vieläkin kiinni. Häntä tuli paikkaamaan entinen duunikaverini Kok. puoluetoimistolta eli Kortelaisen Mikko, jonka kanssa rupaltetiin Varusmiesliiton asioista, puolustuspoliittisesta selonteosta ja mm. tasa-arvosta. Ministeri saapui paikalle myöhässä. Hän ei myöskään kerennyt pitkään jäädä rupattelemaan vaan pian piti rientää toiseen paikkaan. Päälimmäiseksi mieleen jäi, että toista se oli Sepon kanssa, jolla ei ollut mihinkään kiire.

Ministeri Häkämies nosti esille VML:n esittämän yleisen kriisinhallintakoulutuksen. 21 päiväisen kurssimuotoisen koulutuksen, jonka voisi suorittaa 2-asteen oppilaitoksissa, puolustusvoimissa, sekä maanpuolustusjärjestöissä. Hän myös oli hieman skeptinen kutsuntojen laajentamisen suhteen (no eipä ollu ylläri). Mutta toisaalta hän ei yllättäen kauhean vahvasti myöskään liputtanut joukkojen jakamisesta, alueellisiin ja operatiivisiin joukkoihin, puolesta. Sanna oli saanut PE:n suunnalta asiasta vahvemman näkemyksen edellisenä iltana pressitilaisuudessa. Isossa talossa uskottiin, että jakautuminen tulee tapahtumaan, asepalveluksen suorittaineiden osuus laskemaan ja materiaalikustannukset tietenkin nousemaan. Olisikohan meille tulossa Operatiivinen ja Alueellinen armeija? 1 ja 2 -tason joukot.

Jehovat

Keskiviikkona kävin antamassa lausunnon Jehovan todistajien asemaa pohtivalle ryhmälle. Töistä oli jälleen Todella Vaikea päästä irtautumaan, kun oli taas sellainen inhimillinen 14 tunnin työvuoro. Kotona piti vaihtaa puku päälle ja niinhän siinä kävi, että myöhästyin. Chilen presidentti oli blogannut tien umpeen eikä taksi päässyt läpi. Perhana.

AKL

Paikalle päästyäni Aseistakieltäytyjäliiton vpj oli kertomassa oman liittonsa näkemystä Jehovien asemasta. AKL liputtaa vahvasti vapautusmenettelyn laajentamisesta koskemaan myös muita aatteellisia kieltäytyjiä: totaaleja. Heidän mukaan pitäisi luoda työryhmä, joka tutkisia henkilöiden vakaumuksen syvällisyyden ja jakaisi vapautukset.

-AKL:n kannari löytyy kommenteista.

VML

"Varusmiesliitto katsoo, että Jehovan todistajien oikeus saada vapautus asevelvollisuuden suorittamisesta on tasa-arvon kannalta ongelmallinen. Lainsäädännössä asetetaan yksi uskonnollinen vakaumus erityisasemaan esimerkiksi asevelvollisuuslaissa määriteltyihin eettisiin perusteisiin verrattuna.

Yleinen asevelvollisuus perustuu miesten yhtäläiseen velvollisuuteen osallistua maanpuolustuksen järjestämiseen. Varusmiesliitto katsoo, että nykyinen vapauttamismenettely rikkoo tätä periaatetta, asettaa asevelvolliset eriarvoiseen asemaan sekä nakertaa yleisen asevelvollisuuden uskottavuutta.

Tämän lisäksi ei ole osoitettavissa kiistatta, että Jehovan todistajien uskonnollinen vakaumus estää aseettomaan maanpuolustustyöhön tai siviilipalvelukseen osallistumisen."

- Ote VML:n lausunnosta

Kuppi kahvia alkaa olemaan nyt kylmä. Työt alkavat tänään kello 12 ja päättyvät kello 24. Peruspäivä asematunnelissa. Jostain se on vuokrarahatkin nyhdettävä. Kumpa jäisi pian tarpeeksi aikaa opiskeluun. Pakko valmistua. Tänään paistaa aurinko ja tulee lämmin päivä. Valvomossa siitä on mukava nauttia.

Maanantaina mennään Katin kanssa Puolustusvoimien lippupäiväjuhlaan PLM:ään. Viime vuonna paikalla oli Ahtisaari, olisikohan tällä kertaa ihan Tarzakin? Joka tapauksessa: edellisiltä puheenjohtajilta on kuultu, että tarjoilut ovat aika pätevät. Täytyy koittaa saada maanantai vapaaksi! Voisi ottaa vähän rennommin, kun ei tarvisi mennä yöksi töihin.

Hauskaa viikonloppua..

HS

Lyhyt oppimäärä politiikan nykyretoriikasta

2007-05-31T13:31:00.000-07:00

(Lainauksia Juhana Torkin kirjasta: Puhevalta, 2006, Otava.)

Löysin koneelta vanhan kirjoituksen politiikan nykyretoriikasta. Kirjoitus on puolisen vuotta vanha, mutta ihan edelleen täynnä asiaa.. Retoriikka on kyllä viime aikoina kiinnostanut jälleen minua suhteellisen paljon. Kirjahylly täyttyy ja toivottavasti jotain oppeja on jäänyt myös korvien väliin.

Mitä sylki suuhun tuo, sanat paperille, ajatukset konkretiaan ja keskustelua herättämään. Änkyröille tiedoksi: ei henkilökohtaisesti vaan oppimisen iloksi. Mikä hitto siinä on, kun suomalaiset poliitikot kompastuvat omaan nerokkuuteensa, kömmähtävät sanotuksissaan ja puhuvat puuta heinää?

Taannoin serkun kanssa vähän keskusteltiin siitä, kuinka leimautuminen, Nato -kanta ja näkyvyys voivat olla kaksiteräinen miekka Varusmiesliiton ja myös minun kohdallani. Mielestäni samalla tavalla tähän kastiin kuuluu: asioiden kaunistelu, kompromissiratkaisut ja yleinen mitään sanomattomuus, kolme kovaa joita tulisi välttää kuin virolaisia naisia Aleksanterin kadulla. Jos ollaan asioista, jotain mieltä, niin ollaan sitten avoimesti sitä mieltä, eikä kierrellä ja kaarella niin kuin juoppo Helsinginkadulla. "Saatanan saatana, kun menee hyvä mies pilalle", kuten UKK aikoinaan tykitti!

Otetaas esimerkki allekirjoittaneen omista fiiliksistä ja ajankohtaisista puolustuspoliittisista väittelyistä: pikkaisen punottaa poskissa nämä viimeaikaiset keskustelut ”kansainvälisestä puolustusorganisaatiosta”, hyvänen aika sentäs, puhutaan suomea, kysehän on Natosta, onhan?

Mikä se on kun suomalaiset eivät osaa puhua? Ei uskalleta puhua ääneen, eletään herran pelossa ja istutaan peukaloiden päällä, mitään saamattomina, tyhjän panttina. Mikä on äänestysprosentti seuraavissa vaaleissa? Itse veikkaan sen jälleen laskevan, ja mielestäni tämä on menossa siihen suuntaan, että jopa demokratian toteutuminen tulee vaarantumaan.

Keräsin netistä muutamia otteita suomalaisten politiikkojen ja yhteiskuntavaikuttajien puheista. Tässä näkee hyvin selvästi, ketkä ovat kiinnittäneet huomioita puheidensa tyyleihin. Kenen puheet herättävät ja kenen nukuttavat.

Näin Vanhanen puhuu:

”Toinen vaalikauden lopun suuri tehtävä on jatkaa kilpailukyvyn, työllisyyden ja yrittäjyyden vahvistamista globalisoituvassa maailmassa. Hyvän pohjan tälle työlle antaa viime syksynä valmistunut globalisaatioryhmän raportti, jonka suositusten toimeenpano aloitettiin ensin hallituksen kehysriihessä, sitten tutkimusjärjestelmämme rakennetta koskevassa hallituksen periaatepäätöksessä ja jatkuu tulevissa budjettiratkaisuissa..”

”Mitä ihmettä? Onko tämä siis puhetta, jolla laukaistaan vaalikampanja? Puhetta jolla saadaan tunteet hehkumaan? Puhetta jolla kansanjoukot tempaistaan mukaan?”

(Juhana Torkki, 2006, Otava)

Näin Vapaavuori puhuu:

”Eräs sipoolainen tuttavani soitti minulle. Hän oli Helsingin esityksestä hyvillään. Veroäyri laskee, maan arvo nousee ja palvelut paranevat. Asun itse Lauttasaaressa. Saari pakkoliitettiin Helsinkiin vuonna 1946. Silti Lauttasaaressa on oikein hyvä asua ja elää. Niin on Sipoossakin – myös jatkossa!

Lauttasaaressa muuten asuu enemmän ruotsinkielisiä kuin läntisen Sipoon liitettäväksi esitetyillä alueilla. Silti valtakunnallinen RKP mesoaa paljon enemmän Sipoosta. Se, että RKP:llä on omat puuhamaansa Turun saaristossa tai Vaasan rannikkoseuduilla, on sinänsä täysin mahdollista. Pyöräilymatkan päässä Helsingin keskustasta tällaisia ei kuitenkaan jo kansantaloudellisista syistä voi olla.”

(http://www.janvapaavuori.net/index.php?valinta=blog&id=246)

Vanhanen puhuu paljon, mutta ei kuitenkaan mitään.. Kyseisen tekstin pelkkä kirjoittaminen turruttaa allekirjoittaneen, sääliksi käy kuulijoita. Tämän takia liberaalipuolue Keskusta, tulee vain häviämään kannatustaan ja tätä reaktiota nopeuttaa ennen kaikkea tylsyyden huippu, pääministeri Vanhanen.

Toista maata on Jan Vapaavuori, jonka lauseet ovat lyhyitä, tarinan muotoon puettuja ja niin selkeitä, että lapsikin ne ymmärtäisi. Vapaavuori edustaa suomalaista retorista osaamista, Clintonmaisella vivahteella.

Näin yleisesti ottaen, tuntuu typerältä, että ammattipuhujat eivät osaa järjestää sanoja lauseiksi, lauseita kappaleiksi ja muodostaa järkevää, loogista, vaikuttavaa puhetta. Missä mennään metsään, kun kalastajat vetävät meidän Arkadianmäen ihmeiltä jalat suusta?

Näin Pentti Linkola puhuu:

Määrittele suhteesi uskontoon?

"Kyllä minun pitäisi saada jumalan sijainnin koordinaatit, ennen kuin siihen osaisin uskoa. Välillä on vaikea uskoa sähköönkään, kun sitäkään ei näy. Mutta sen olemassaolosta on sentään jonkinlaista näyttöä.

Uskossa sinänsä näen paljon hyvää, sillä se on kuitenkin eräänlainen konservatiivinen ja säilyttävä tekijä, joka omalta osaltaan jarruttaa kehitystä ja siten hidastaa luonnon tuhoutumista. Vaikka kyllähän kirkko seuraa aina tätä maallista yhteiskuntaa jälkijunassa; ensin tulee tiskikone, sitten keittiön yleiskone ja luonnollisesti näitten jälkeen naispappeus.

Ja onhan sitten tämä lestadiolainen siipi, joka pyrkii täyttämään maata. Mielestäni sellainen olisi kriminalisoitava."

( http://www.taivaansusi.net/politiikka/linkola.html )

Nyt kun puhutaan retoriikasta, niin on porvarijuniorinkin myönnettävä ja hattua nostettava myös Turtolan tuulispäälle: Lipposelle, se kaveri ei paljoa säästele sanojaan vaan, kun joku asia mieltä vaivaa niin kyllähän sen ääneen voi sanoa ja suomeksi!

Lipposen suusta livahtanutta:

"Suomen Nato-jäsenyys vain ajan kysymys" (Lipponen Frankfurt Allgemeine Zeitungissa)

"Helsinki on erittäin turvallinen - ei tietenkään tarvitse mennä tyrkyttämään itseään pimeällä johonkin pusikoihin". (15.4.2005 Helsingin Sanomien haastattelussa)

"Eikö ymmärretä, että ytimen vieroksumisella ei edistetä Suomen kansallisten etujen turvaamista maatalous- ja aluepolitiikassa? Mitä suurempi tarve saada EU:lta erityiskohtelua, sitä suuremmalla syyllä on pyrittävä ytimeen" (Turun Sanomien kolumnissa 19.1.2004)

"Kysyn vain, että mikä vika on Natossa? Olisihan se hyvä kuulla." (Helsingin Sanomat, 11.11. 2003)

"Tässä asiassa minä vien ja muut vikisevät." (Helsingin Sanomat, 22.4.2001)

"Voi sitä keskustan nuoleskelun ja sitä Ahon mielistelyn määrää.”

Näin Halonen puhuu:

”Kansalaiset, tänään uudenvuodenpäivänä on koko maassamme suruliputus. Viime vuosi päättyi suureen suruun.”

Jatkuu.. lueppa tämä ääneen: ”Tapaninpäivänä Indonesian lähialueella tapahtuneen merenalaisen maanjäristyksen aiheuttamien hyökyaaltojen tuho on osoittautunut poikkeuksellisen laajaksi” Eipä siis edes 150 000 ihmistä surmannut hyökyaalto saanut muutettua byrokraatista hallintokieltä

(Juhana Torkki, 2006)

Näin UKK puhuu:

UKK (kok.) käytti usein hermostuksissaan sanontaa "Saatanan saatana". Hänen muistetaan myös presidenttinä ollessaan huudahtaneen "Saatanan saatana, kun menee hyvä mies pilalle".

Näin Dönner puhuu:

”Matti Vanhanen on kalvinisti”

”Kalvinisti ajaa kaiken hyvän alas ja vahvistaa kaikkea huonoa”

Lisätietoa aiheesta: http://www.puhevalta.fi/

VARUSMIEHET EIVÄT PÄÄSSEET HALLITUSOHJELMAAN

2007-05-31T12:44:00.000-07:00

VARUSMIES 3/07
PJ PALSTA

VARUSMIEHET EIVÄT PÄÄSSEET HALLITUSOHJELMAAN

Varusmiehiä ei sanallakaan mainita uudessa hallitusohjelmassa. Opintorahaa korotetaan 15 prosentilla, opiskelijoiden tulorajoja 30 %:lla. Opintorahan korotus maksaa 67 miljoonaa euroa, kun 200 euron kotiuttamisraha maksaisi vain 5,6 miljoonaa. Hieno ja arvokas lisäys opiskelijoille, mutta ei lämmitä poterossa kykkivää tyhjätasku varusmiestä. Muu ikäluokka saa etuja, mutta 12 kertaa rahalliselta arvoltaan pienempi pyyntö kotiuttamisrahan palauttamisesta ei saa nostetta.

Vaalien alla puolustuspoliittisissa keskusteluissa Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen korosti, että meidän täytyy panostaa jatkossakin asevelvollisuusjärjestelmän kehittämiseen ja tukea kansalaisvelvollisuuttaan suorittavia varusmiehiä paremmalla päivärahalla, kotiuttamisrahan palauttamisella, sekä eläkejärjestelmään liittämisellä. Varusmiehet odottavat tuoreelta valtionvarainministeriltä lupausten lunastamista: toivomukset ovat varsin nöyriä, mutta merkitsevät paljon tyhjän päälle kotiutuvalle varusmiehelle, joka saa myös palveluksen päätyttyä syödä pelkkää näkkileipää.

Varusmiesten onneksi hallitus ei asettanut tiukkoja menoriimejä vaan jätti itselleen mahdollisuuden jakaa rahaa ohjelman ulkopuolisiin menoihin, kuten kotiuttamisrahan palauttamiseen, kertoi tuore puolustusministeri Jyri Häkämies viime lauantaina 21.4 Himoksella tilannekatsauksessaan.

Varusmiesliitto on pyytänyt pikaista audienssia puolustusministeriltä

Liitto tulee vaatimaan hallitukselta lisäpanostuksia varusmiesten surkean sosiaalitaloudellisen aseman parantamiseksi. Tilanne ei voi jatkua nykyisellään: niin kauan kuin Suomessa on yleinen asevelvollisuus, täytyy sitä myös valtion puolelta tukea ja osoittaa kunnioitusta varusmiehille, jotka uhraavat jopa vuoden verran elämästään kansalaisvelvollisuuden suorittamiseen. On nöyryyttävää nähdä kotiuttamisen jälkeen sosiaaliviraston edessä jono nuoria tuoreita reserviläisiä kerjäämässä rahaa ensimmäisen kuun vuokraan ja elämiseen. Onko tämä se 2000 –luvun hyvinvointivaltio, sodista, sorrosta ja suomettamisesta selvinnyt Suomi, maa jossa nuorista koulutetaan tulevaisuuden rakentajia, mestareita ja maistereita? Suomi, jossa nuoret miehet astuvat palvelemaan isänmaataan ja kun päivät kuluvat loppuun, heitetään heidät tyhjän päälle ja toivotetaan onnea. Pitkään ei sotilaspassikaan räntäsateessa lämmitä.

Harri Sieppi

Varusmiesliiton puheenjohtaja

ETELÄ-KARJALASTA VENÄJÄN KAUPAN KIITOTIE

2007-05-31T06:01:00.000-07:00

Tässä eräs pari vast'ikään kirjoittamani mielipidekirjoitus EKarjalasta... Enpä olisi koskaan Lappilaishelsinkiläisenä kuvitellut tästä aiheesta kirjoittavani, mutta kuinkas kävikään. Ehkäpä jotain koskettaa. Kommentteja sitten vaan.

ETELÄ-KARJALASTA VENÄJÄN KAUPAN KIITOTIE

Mielipidekirjoitus

30.5.2007

Etelä-Karjalassa nuoret ja korkeasti koulutetut kärsivät työttömyydestä. Maakunta jakaa enemmän toimeentulotukea kuin Suomessa keskimäärin jaetaan, väestö vanhenee, nuoret muuttavat kasvukeskuksiin ja kunnan palvelumenot kasvavat. Etelä-Karjala törmää väistämättä uusiin haasteisiin, joista ei selvitä pelkillä puheilla, tarvitaan tekoja.

Etelä-Karjalan hyvinvointi rakentuu vahvan teollisuuden, viennin ja innovaatioiden ympärille. Palvelut luovat suurimman osan maakunnan työpaikoista, mutta eivät tuota maakunnalle merkittäviä tuloja. Kunnan peruspalvelut maksetaan edelleen teollisuudella ja viennillä. Ilman uusia innovaatioita, tuotekehitykseen panostamista ja koulutusta, maakunta ei kykene kasvamaan, eikä edes ylläpitämään nykyistä palvelutasoaan. Paljon on tehtävä, sillä tulevaisuuden haasteet vievät tarvittavaa osaamista ja työvoimaa suurempiin ja vetovoimaisempiin kasvukeskuksiin Edes Lappeenranta ei kykene luomaan kuvaa houkuttelevasta asuin- ja työpaikasta.

Meidän täytyy siirtyä sanoista tekoihin: korottaa tutkimus- ja tuotekehitys määrärahoja, jotka laahaajat merkittävästi perässä muuta Suomea, tukea yrittäjyyttä ja rakentaa yhdessä Lappeenrannan yliopistosta kansainvälisesti kilpailukykyinen yksikkö: tekniikan huippuosaajia, viennin ja kansainvälisen kaupan ammattilaisia kouluttava metsäteollisuuden huippuyliopisto.

EU:n ja Venäjän kauppa koskettaa Etelä-Karjalaa erittäin läheisesti. Maakunnan metsä- ja paperiteollisuus ovat täysin riippuvaisia maailmankaupan kysynnästä. Ongelmat EU:n ja Venäjän suhteissa heijastuvat myös Etelä-Karjalaan. Tarkemmin katsottuna ongelmat ovat maakunnalle myös mahdollisuus: Etelä-Karjala on idän kaupan pitkäaikainen puurtaja, paikallinen huippuosaaja, joka voi halutessaan kehittää itsestään EU:n ja Venäjän välisen pohjoisen kiitotien. Meidän täytyy luoda puitteet ja markkinoida osaamistamme: EU tarvitsee Etelä-Karjalaa, eurooppalaisen viennin veturia.

Puhdas luonto, turvallinen ympäristö, työ- ja opiskelumahdollisuudet sinisen Saimaan rannalla: Etelä-Karjala on Suomen perhemaakunta loistavien liikenneyhteyksien läheisyydessä. Terveellä alue- ja ympäristöpolitiikalla se säilyy myös tuleville sukupolville toimien Suomen ja EU:n viennin loistotähtenä.

Harri Sieppi
yrittäjä

Latte @ lasipalatsi

2007-05-31T05:31:00.000-07:00

Mulle Latte, kiitos.

Lasipalatsista on nopeasti tullut yksi uusista kantapaikoistani. Tottakai tilannetta on enteillyt se, että VML:n TVK:n kokoukset, lehtikokoukset ja kokousvalmistelut on viimeisen 2 vuoden ajan tehty lähes poikkeuksetta näillä samoilla penkeille. Tänne on kauhean helppo palata. Cafe Lasipalatsi tai Cafe Java: Helsingin ydinkeskusta, runsaasti liikennettä, eduskuntatalo, mansku, Forum, pääposti ja takana kauppakeskus Kamppi. Minulle Lasipalatsi on Helsingin ydinkeskustan ydin.

Tällä kertaa takana huutaa joku pikku skidi ja taustalla mölyää joku väsynyt veijari, joka selittää suinkin innostuneena valtapolitiikasta ja valtio-opin pääsykoekirjoista. Normaalisti laittaisin iPodin korville ja keskittyisin olennaiseen: rentoutumiseen ja makuhermoja hivelemään espressomaitosekoitukseen. Tänään kuuntelen jutustelua.

Nopea arvio: 2 keskustelijaa eivät kuulu puolueeseen, eivät ole järjestöaktiiveja eivätkä kuulu mihinkään näihin meidän "pienistä piireistä". Kyseessä on 2 opiskelijaa, jotka tsemppaavat viimeisiä lukuja Valtio-opin pääsykoetta varten. Koetta johon itsekin ajattelin lukea, mutta motivaatipuutteen vuoksi hylkäsin. Politiikan tutkiminen ei vaan ole minulle. Politiikan tekeminen on puolestaan ihan eri asia..

Tänään ei paista aurinko, tänään ei ole jännittävä päivä eikä tänään ole mitään erityisen mielenkiintoista luvassa. Seuraava etappi on Kesäyliopiston kanslia, jonne täytyy toimittaa hakemus Kolmannen sektoterin approa varten: opintokokonaisuuteen, joka tulee valtaamaan merkittävän osan kesäloma-ajastani. Huoli pois, ahkeruus palkitaan: nyt kun tsemppaa niin syksyllä on edessä työharjoittelu ja lopputyö.. Ensi vuonna valmis? Ehkä.

Huomenna tapaan Puolustusministeri Häkämiehen. Kello 13, eteläinen makasiinikatu, tuttu vartija ja (kolmas?) kerros. Menemme Eeron (VML hallitus) ja Sannan (VML päätoimittaja) kanssa tapaamaan uuttta ministeriä ensimmäistä kertaa ..virallisesti. Tapaaminenhan sovittiin jo toista kuukautta sitten Himoksella, kun Jyri oli puhumassa Kokoomusnuorten WG-tapahtumassa. Tällä kertaa käymme kertomassa VML:n ajankohtaisia asioita ja aijoimme kysellä puolustuspoliittisesta selonteosta, siihen olisi paljon sanottavaa.

Vinkkinä niille jotka saavat Ruotuväki lehden käsiinsä: kattelkaas ensimmäisille sivuille oleva "Pedron" kirjoitus. Pedrolla on kovasti sanottavaa, sekä Minun, Että Varusmiesliiton sanomisista. Vastine löytyy seuraavasta lehdestä.

HS

VIIKONLOPUN MEININKEJÄ

2007-05-27T08:47:00.000-07:00

kuvassa pääministeri Vanhanen: VML taistelija 70- luvulta.

Nyt on kuuma. Nyt on tosi kuuma. Mittarissa +20’c ja tässä Mellunmäessä parvekkeella kirjoitellessa hiki vaan virtaa poskea pitkin.

Eilen oltiin Varusmiesliiton hallituksen kanssa kokoustamassa. Lupasin pitää tunnin kokouksen ja melkein pidinkin siitä kiinni: kokous kesti 1 tunti 15 minuuttia. Päästiin aloittamaan vähän myöhässä. Kokouksessa päätettiin mm. lausunnosta, joka tiistaina annetaan:

Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden
suorittamisesta annetun lain tarpeellisuutta ja suhdetta perustuslain säännöksiin selvittävälle toimikunnalle (aivan uskomaton sanahirviö!)

Kokouksen jälkeen olin viettämässä iltaa Mellunmäessä. Saunottiin, syötiin ja juotiin Katin kanssa. Mukava ilta.

Tänään (sunnuntaina) oli valitettavasti pakko nousta myös aikaisin ylös. Kahdeksan aikaan soi kello ja sängystä pääsin ylös jo ennen yhdeksää. Ohjelmassa oli niin pakollisia kotiaskareita kuin VML nakkeja: täytyi valmistella lausunto (katso ylhäältä työryhmän nimi!) :lle, varata pressikuva-aika ja tutustua Jehovien historiaan ja yhteiskunnalliseen asemaan asevelvollisuuden näkökulmasta.

Huomenna onkin sitten koko päivä duunia: 08:30-22:30. Ei naurata.

LAPIN RADIOSSA

2007-05-24T08:33:00.000-07:00

Tänään on ollut mielenkiintoinen päivä. Aamulla tuli nukuttua hieman normaalia pidempään, kun viime aikoina unirytmin kanssa on ollut taiteilemista. Kymmenen pintaan soi puhelin ensimmäisen kerran ja heti perään toisenkin. Jarmo ja mutsi soittelivat, että Lapin Radiossa oli ollut pitkä, syvällinen keskustelu naisten asepalveluksesta ja Varusmiesliiton PJ:n vaatimuksesta saada naiset mukaan kutsuntoihin. Keskustelu on lähtenyt rönsyilemään erinomaisesti ja hyvä niin: aihe on äärettömän mielenkiintoinen, kutkuttava ja lähes jokaisella on siihen oma mielipiteensä.

Ensimmäisenä asian tänä vuonna nosti esille Ruotuväki. Perässä seurasi pian verkkouutiset, jonka jälkeen uutisen nappasi: Länsiväylä, Vantaan Sanomat ja Helsingin uutiset, joille annoin aiheesta haastattelun. Värikäs kirjoitus länkkärissä oli nyt saanut ansaittua huomiota, sillä se huomioitiin aina Lapin Radiossa saakka. Loistavaa. Ensi viikolla saadaankin kunnon sota aikaan, kun käyn Puolustusministeriössä ilmoittamassa mitä mieltä olen Jehovista: pitäisikö heidät kutsua myös palvelukseen vai tulisiko heillä edelleenkin olla erillisvapaus kaikesta palveluksesta? ..

Ira oli myös havainnut simputus ja kiusaamisaiheisen pääkirjoituksen tämän päivän Länsiväylässä. Jutussa käsiteltiin viime perjantaina 18.3.07 linjaamiani kohtia simputuksesta. Juttu on luettavissa Länkkärin sivuilta: tästä, arkistokohdasta 24.5.07. Pääkirjoittajan kanta on selvä: kiusaaminen ei kuulu armeijaankaan. Näin on. Koulutus saa olla tiukkaa, rankkaa, kovaa.. mutta sen pitää olla aina Asiallista. Kiusaaminen ei ole koulutusta vaan rangaistava teko.

Kesäinen Stadi

2007-05-23T15:42:00.000-07:00

Pikkaisen alkaa kesä pilkahtamaan myös Stadissa. Omenapuut kukkii, ulkona tarkenee lyhyt hihaisessa ja grillikausi on avattu. This is it.

Kävin tänään eduskunassa tapaamassa Lauri Oinosta. Kummastelin kovasti, kun eduskunnan piha oli suljettu: poliisit olivat pysäyttäneet liikenteen. Olin myöhästymässä sovitusta tapaamisesta, joten eniten jännitti, että pääseeköhän sitä tästä ollenkaan läpi, pääsin. Pihalla möllötti Tavjan mersu, joka oli aiheuttamassa tätä kaaosta: Eduskunnassa juhlittiin 100 vuotista historiaa. Lyhyt tapaaminen Oinosen kanssa kahvin ääressä oli ihan antoisa. Hän halusi lisätietoa Varusmiesliiton simputusprojektista. Moikkasin pikaisesti myös muita tuttuja. Paikalla olikin koko tuttu Kokoomuskaarti: Niinistö, Jaskari, Vahasalo, "Niilo", Mäkelä ja sankarit. Talossa tuntuu olevan päivästä päivään yhä enemmän ihmisiä, jotka moikkaavat jo takaisin. Hauskaa.

Iltapäivästä tavattiin Sannan ja Henkan kanssa Varusmies -lehteen liittyen. Kustannussopimus on nyt katkolla ja keskustelemme uuden sopimuksen tekemisestä. Illalla pääsin rentoutumaan Espooseen, jossa kävin grillaamassa ja saunomassa Sixtenin ja Nellan luona. Loistava päivä. Huomenna täytyy pyörähtää Valimotiellä, kesällä täytyy painaa vähän hanttiduuneja, jotta jää rahaa opiskeluun: Kolmas Sektori appro alkaa kesäkuun alussa. Rock on.

Tähän loppuun muutamia tänään saamiani kuvia VML:n kevät semmasta:

SU:n tiedotussihteeri Ted Urho (evp. Varusmieslehden päätoimittaja)
Sekä noheva VMTK alikersantti.

Puheenjohtajiston työjako: Miikka esittää taikatemppuja ja allekirjoittanut koittaa väsyttää yleisön tylsällä puheella.

Sitten kuunnellaan Husun kanssa alustusta Natosta.

Paras on hyvän pahin vihollinen

2007-05-22T13:07:00.000-07:00

Vierailu aseveliosastolle

Tänään käytiin Miikan kanssa PE:ssä tapaamassa uutta asevelvollisuusosaston johtajaa, sekä apulaisjohtajaa. Toinen heistä olikin tuttu Kaartin ajoilta, vanhempia esimiehiä. Toista tuntia rupateltiin mm. koulutukseen liittyvistä asioista ja tapaaminen oli antoisa: VML ja PV ovat monissa asioissa hyvin samoilla linjoilla, kuten varusmiesten sosiaalietuuksien parantamisessa, koulutuksen paremmassa hyväksi luettavuudessa sekä ihan myös palveluksen kehittämiseen liittyvissä asioissa, näin pitää ollakin.

Viikonloppuna lehdessä

Ruotuväessä ollut kirjoitus naisten kutsuntapakosta sai Länsiväylän, Vantaan sanomien ja Helsingin Uutisten toimittajan liikkeelle. Kävin viime maanantaina haastattelussa toimituksessa ja puolisen toista tuntia rupateltiin toimittajan kanssa tulevaisuuden asevelvollisuudesta, maanpuolustuksesta, naisten palvelukseen astumisesta ja muista ajankohtaisista asioista. Otettiin vielä kuvat päälle ja juttu on luettavissa nyt mm. tässä osoitteessa. (Länsiväylä: PE 18.5.07). Juttu oli mielestäni hyvin kirjoitettu. Kirjoittajan tyyli oli napakka, mutta armottoman toimiva. Naisten varusmiespalvelus ja simputusasiast selvästi kiinnostavat lukijoita.

Käyn ensiviikolla puolutusministeriössä antamassa lausunnon Jehovan todistajien palvelusta koskien. Voisi helposti kuvitella, että tästä aiheesta tulee varmasti lähes yhtä kutkuttava ellei vieläkin mielenkiintoisempi kuin edelliset aiheet. Aiheesta tullaan valmistelemaan julkilausuma ja se toimitetaan myös lehdistölle.

Stadissa sadetta

Tänään on ollut koko päivän hieman heikko ilma. Märkää, kylmää ja koleaa. Näin tänään myös Tapiota ja tulin Kamppiin, viime päivät kun on tullut oltua liikenteessä. Keskustasta mukaan tarttui tänään 2 kirjaa: hupikirja englannin kielestä (jotai Enklatia tms.) ja Winston Churchillin koottuja puheita. Havittelin kovasti myös jo lukeaami johtamistaidon opasta: Hyvästä Paras. Kirjan on kirjoittanut Jim Collins ja suosittelen sitä lämpimästi myös muille. Paras on hyvän pahin vihollinen, eikös vaan...

Illalla oli pakko käydä myös ansaitulla rullaluistelulenkillä. Kampista meikkuun, sieltä Pasilaan, kerran lammen ympäri ja kotia, nyt jalat huutaa hoosiannaa ja näinhän sen pitää ollakin. Pikkaisen liukasta, mutta pystyssä jälleen. Huomenna pääsen grillaamaan Matinkylään: vinkkinä kaikille, pitäkää yhteyttä vanhoihin ystäviin. Näin säilyy ainakin muutama mukava grillauspaikka ja saunaseura. Tällä viikolla täytyy myös tsempata koulujuttujen suhteen: eilisen Helia vierailun jälkeen selvisi, että ahkeralla puurtamisella voisin valmistua vuoden sisään: Greaaat succeeees!! :)

Lippu korkealla.
HS

Boycot Fairtrade!

2007-05-20T22:41:00.001-07:00

"Mikset osta Fairtrade banaaneita tai -kahvia?!"
No en osta! EN nyt enkä jatkossakaan. Vastustan syvästi ja hartaasti koko tämän epäoikeudenmukaisen ja teennäisen järjestelmän ylläpitämistä. On vastenmielistä nähdä, miten kymmenet ja kymmenet Ville "keskiverto" Vassarit hypettävät asian puolesta, eivätkä kykene näkemään metsää puilta:
Fairtade = Unfair trade.

Ai miten, niiin?! En usko..
No minäpä kerron, mistä kenkä puristaa

Hei, en ole riistokapitalisti: ymmärrän kyllä yskän: on totta, että mm. kahvin markkinahinta on melko alhainen ja moni kahvin viljeliä ja pientilallinen esimerkiksi Brasiliassa, joutuu koville, eikä sadosta saatava korvaus tunnu välttämättä riittävän lasten kouluttamiseen tai nostamaan elintasoa, mutta kyse on markkinatalouden perusasioista: kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta, joka määrittelee tuotteen hinnan. Kuvio menee tällä hetkellä suurinpiirtein näin:

Kahvintuottaminen ja Markkinatalous

Tällä hetkellä tilanne on se, että yhä köyhemmät maat ovat alkaneet tuottaa kahvia. Lisääntynyt tarjonta markkinoilla on aiheuttanut n. 10% ylituotannon (lähde: päivän peli 2.5) ja ylituotannon vuoksi markkinahinta on tietenkin....... LASKENUT! (yksinkertaista).

Kahvinmarkkinahinta on tällä hetkellä:
n. $1,26 / pound Fairtade -järjestelmän viljelijöille ja
n. $0,50 / pound markkinahinnoilla.

Markkinataloudessa kysynnän ja tarjonnan kautta "ylituotantopiikit" korjaavat itse itsensä. Runsas tarjonta laskee hintaa ja vaikuttaa myös positiivisesti kysyntään. Tilanne johtaa siihen, että kysyntä ja tarjonta asettuvat samalle tasolle. Hinnan muutokset poistavat markkinoilta ne tuottajat, jotka kykenevät tienaamaan enemmän viljelemällä joitain muita tuotteita: tilanne normalisoituu.

On vaikea ymmärtää, millä perusteella Fairtrade hinta määräytyy ja on erityisen vaikea ymmärtää, missä määrin se olisi reilu järjestelmän ulkopuolisille tuottajille, jotka eivät välttämättä ole päässeet mukaan systeemiin. Järjestelmähän eriarvoistaa tuottajat. Jos kelkkaan on hypännyt jo aikaisessa vaiheessa: on mahdollista jopa kolminkertaistaa tulot verrattuna muihin tuottajiin. Kasvaneet tulot voi taas puolestaan sijoittaa tuotannon lisäämiseen, kasvaviin markkinaosuuksiin ja yhä suurempiin voittoihin. Vanhoista pientuottajista tulee suurtuottajia ja uudet pientuottajat pelataan ulos markkinoilta. Markkinat ovat täynnä, valitan, valitse listalta joku muu tuotettava hyödyke. Ota omena.

Ostamalla Fairtrade kahvia - aiheuttatte viljelijöille normaalia enemmän haittaa

Epärehdein konstein korotettu markkinahinta vaikuttaa kysyntään. Jos nyt unohdetaan ne viljeiljät, jotka eivät päässeet järjestelmään mukaan, kun eivät keksineet uusia tuotteita tai joiden tuotteita ei hyväksyttä Fairtrade tuotekokoelmaan ja voidaan pohtia mitä hinnan muutokset tarkoittavat itse Fairtreidaajille.

Perusteoriaa
Jos korotetaan tuotteen hintaa, niin kysyntä laskee, eikö vain? (P/Q) . Kuluttajat juovat vähemmän kahvia ja tuotanto seuraa perässä. Alla oleva diagrammi kuvaa tätä talouden perusoletusta:
(kysynnän ja tarjonnan laki)

Fairtraden takia (Luvattu hinta pavuista: $1,26) viljelijöiden kannattaa viljellä, vaikka se tarkoittaisi ylituotantoa. Tämä puolestaan laskee markkinahintaa entisestään. Mitä enemmän markkinahinta ja Fairtrade hinta eroavat, sitä kalliimmaksi tulisi järjestelmän ylläpito, eikä se voi ikuisesti tappiollisesti tukea yrittäjiä. Tämä johtaa Fairtrade hintojen korotuksiin. Samalla kysyntä laskee ja osa yrittäjistä joutuu luopumaan elinkeinostaan. Mitä kauemmin järjestelmä jatkaa samalla periaatteella: sitä pienempi joukko loppujen lopuksi kykenee enää elättämään itsensä Fairtrade viljelyllä. Tästä kärsii, sekä feirtreidaajat, että normaalit viljelijät.

Fairtraden puolesta puhujat usein argumentoivat, että kahvinviljelijät myyvät kahvia jopa halvemmalla kuin mitä tuotantokustannukset ovat.
Heille vinkkinä: jos viljely on tappiollista, ÄLKÄÄ VILJELKÖ! Näin ette ainakaan jää tappiolle. Menkää vaikka tsillaileen Hietsuun, sekin on järkevämpää kuin viljelystä johtuva jatkuva taloudellinen tappio.

Fairtrade tuotteiden ostaminen on epäreilua, sekä Fairtrade -viljelijöille, että järjestelmän ulkopuolisille viljelijöille. Järjestelmä on typerä, epärehellinen ja keinotekoinen tapa nostaa tuotteiden hintoja. Ostamalla FT tuotteita, et auta itse tuottajia vaan aiheutat kierteen, joka sekä sotkee markkinoita, että eriarvoistaa pienviljelijöitä.

Jos todella haluat tukea kehitysmaita: laita rahaa keräyksiin ja liputa Vapaan Kaupan puolesta. Suurin hyöty kehitysmaille olisi EU:n ulkopuolisten tullien poistuminen, ei Fairtrade.

Mika on Fairtrade eli Reilu kauppa?

Reilu kauppa -termiä käytetään erilaisista kaupankäyntitavoista, joissa pyritään ottamaan huomioon niin taloudellinen kuin sosiaalinenkin hyvinvointi ja paikkaamaan näin sekä vapaan että esimerkiksi tullimuureilla rajatun kaupan aiheuttamia epäkohtia. Termin käyttö on historiallisesti ollut varsin vapaata, jolloin reilu kauppa on joskus ymmärretty valtioiden suojatulleihin tai verotukseen pohjautuvaksi tukijärjestelmäksi. Yritykset käyttävät termiä myös tarkoittamaan erilaisia yrityskohtaisia sosiaalisen vastuun ohjelmia.

Lähde: WIKIPEDIA

Miten kehitysmaita voi oikeasti auttaa?

Kehitysmaiden talouden ykkösasiantuntijana maassamme tunnettu professori Pertti Haaparanta onkin todennut, että ylimääräinen raha kannattaa antaa ennemmin kehitysapuun kuin reilun kaupan banaanien ostamiseen.

"Kaikkein parasta politiikkaa kehitysmaiden kannalta olisi painostaa EU:ta poistamaan tullit, jonka jälkeen kahvia kannattaisi myös jalostaa kehitysmaissa."

Lähde: prof. Haaparannan kolumni.

Viisuissa, lätkässä ja Virossa turpiin –rankka viikonloppu

2007-05-13T14:07:00.000-07:00

Niin, Suomi jäi kauas kärjestä, Viisuissa, joissa Hanna ei vetänytkään pisintä tikkua… Nash veti sen tehdessään 4-2 voitto-osuman Suomen maaliin illan lätkämatsissa. Allekirjoittanut oli myös yksi niistä, jotka vetäisivät viikonlopun aikana sen lyhimmän tikun ja sai oppitunnin kommunikaatio-ongelmista.
Rento viikonloppu Virossa muuttuikin rankaksi, henkisesti rakentavaksi kokemukseksi. Tänään ei juhlita, mutta huomenna on loppuelämän ensimmäinen päivä edessä: se alkaa tunnin mittaisella rullaluistelulenkillä! Iltapäivällä jatkan Helsingin uutisten, Vantaan Sanomien ja Länsiväylän haastatteluun linjailemaan tiukkoja naisten asepalveluksesta ja Varusmiesliiton tavoitteista vuodelle 2007.

Ne asiat mitä hotellit eivät mainosta

Vaikka viikonloppu ei ollutkaan aivan niin mielenkiintoinen kuin olisin halunnut sen olevan, opin kuitenkin paljon uutta. Olimme M&M::n kanssa Hotel Tallinkissa kaksi yötä. Yhdeksäs kerros, huone 941, ikkunasta avautui Tallinnan keskusta. Hotelli oli uusi, moderni, huoneet olivat tyylikkäitä ja tarjoilu pelasi. Mitä hotellit eivät kuitenkaan mainosta oli tässä tapauksessa Tallinkin takapiha. Vanhat Neuvostorakennukset, jotka näyttivät olevan sortumisen partaalla, pihalla pyörineet nuorisojengit, Neuvostomiljöö muistuttamassa rankasta historiasta. Modernia & Vanhaa, rinta rinnan, muistuttamassa Virolaisia, siitä millaista elämä oli vielä pari kymmentä vuotta sitten ja kuinka paljon tästä on päästy eteenpäin EU ja Nato jäsenyyden myötä.

Viro on maa, jossa talouskasvu on pilviä hipovaa ja, joka mielestäni eurooppalaistuu kaikista nopeiden. Viro pyörii nykyään vahvan Vastuullisen Markkinatalouden linjoilla ja vetää pisimmän korren myös ulkomaalaisten sijoitusten kohdalla: maa on ollut huippu nosteessa jo 20.8.91 lähtien, kun se julistautui itsenäiseksi valtioksi Neuvostoliiton raunioilta. Viro oli yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät EU:hun 1. toukokuuta 2004 ja tänään maa on energiataloudellisesta omavarainen, tasaveroon luottava ja 11,4% BKT:n kasvulla painava huippuvaltio, joka on ansainnut paikkansa EU:n ytimessä.

Viro on myös valtio, joka tarvitsee tällä hetkellä EU:lta kaiken tuen, kun Venäjä uhkaa sen itsemääräämisoikeutta typerän patsaskriisin vuoksi. Maan diplomaatitkaan eivät enää nauti Venäjällä koskemattomuussuojaa, suojaa, joka on määrätty Wienin yleissopimuksessa 1961 ja joka takaa koskemattomuuden suurlähettiläälle, sekä rauhan että sodan aikana…

Viro on pieni, mutta pippurinen valtio, joka näyttää hiljalleen saaneen yllättävän suuren roolin EU:n ja Venäjän välisessä kilpailussa. Viro on myös varmaan se valtio, joka saattaa saada uutta kipinää EU:n turvatakuu -keskusteluihin ja antaa uutta nostetta integraatio -keskusteluihin. Nähtäväksi jää, mitä tulevan pitää, mutta se on selvää, ettei viime viikot ole olleet helppoa tällä maaperällä, ei sitten paikallisille kuin ei myöskään tällä kertaa minulle. Tallink hotel saattaa kuitenkin olla se paikka, jossa olen vihdoin saanut nähdä metsän puilta ja ne vanhat neuvostoslummit, jotka ovat osa mennyttä elämää…

…eivätkö olekin?

”Diplomaattinen koskemattomuus määritellään vuoden 1961 Wienin sopimuksessa, jossa sanotaan myös: "Vastaanottajavaltion on kohdeltava häntä (diplomaattia) asiaankuuluvalla kunnioituksella ja ryhdyttävä kaikkiin sopiviin toimenpiteisiin estääkseen hänen henkilöönsä, vapauteensa ja arvoonsa kohdistuvat loukkaukset." Iltalehti, pääkirjoitus, 3.5.07

Ruotuväen juttu

2007-05-10T13:12:00.000-07:00

Varusmiesliitto: naisille kutsuntapakko
Ruotuväen juttu kokonaisuudessaan: täällä

> Kaikille asevelvollisille ehdotetaan kriisinhallintakurssia.
> Häkämies ja Kääriäinen haluaisivat palo- ja pelastustehtäviä siviilipalvelukseen.

"Varusmiesliiton puheenjohtaja Harri Sieppi vaatii jokaiselle varusmiespalvelukseen astuvalle ikäluokalle kutsuntapakkoa. Varusmiesliiton ehdottama uudistus koskisi myös naisia.", kirjoittaa Ruotuväki.

Kyse on Varusmieliiton virallisesta linjasta. Liiton tavoiteohjelmaan on kirjattu k.o. merkintä muutama vuosi sitten. Liitto jatkaa edelleen viime syyskokouksessa päätetyllä linjalla. Mukavaa, että asia on nyt hiljaiselon jälkeen uudestaan kiinnostuksen kohteena.

"Sieppi perustelee liiton kantaa tasapuolisuudella miehiä kohtaan. Lisäksi kansantaloudellinen etu korostuisi naisilla, sillä he saisivat ilmaisen terveystarkastuksen kutsuntojen myötä.

- Naisten ei tarvitsisi mennä varusmiespalvelukseen, mutta heidän täytyisi suorittaa koko ikäluokkaa koskeva kriisinhallintakoulutus, Sieppi kertoo.
Hän pitää harmittavana, että naisten maanpuolustusinto on laskenut 90-luvun loppupuolen huumasta. Sieppi uskoo, että naisten kutsuntapakko korjaisi kurssin tässäkin asiassa. "

Kysehän on siitä, että kutsumalla koko ikäryhmä palvelukseen, voitaisiin kannustaa myös epävarmoja inttiin lähtijöitä astumaan palvelukseen, niin miehiä kuin naisia ja kertoa heille palvelukseen liittyvistä asioista. Uskon vahvasti, että tällä tavoin tavoittaa useampia "mahdollisesti kiinnostuneita" nuoria. Ei myöskään voi aliarvioida viimeisen yhteisen terveystarkastuksen merkitystä, sekä yhteistä kurssimuotoista kriisinhallintakoulutusta. Koulutuksen voisi suorittaa toisen asteen oppilaitoksissa, maanpuolustusjärjestöjen kautta tai Puolustusvoimien järjestämällä kurssilla. Tarkoituksena olisi opettaa nuorille peruskansalaistaitoja, sekä kouluttaa ikäryhmää tulevaisuuden sisäisiin ja ulkoisiin turvallisuuteen liittyviin haasteisiin: esimerkiksi toimimaan ympäristökatastrofin uhatessa.

- Jotkut naiset eivät välttämättä tiedä kunnolla armeijan asioista. Saisimme kutsuntojen avulla rohkaistua epävarmoja mukaan puolustusvoimiin.
Puolustusministeri Jyri Häkämies ei näe laajentamispaineita kutsuntojen suhteen.

- Mielestäni tilanne on hyvä säilyttää entisellään. Palaamme asiaan myöhemmin ja teemme lisäselvityksiä, jos on tarvetta, Häkämies lupaa.
Entinen puolustusministeri ja nykyinen eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen on Häkämiehen linjalla.

- En lämpene naisten kutsuntapakolle, Kääriäinen selvittää.
Eversti Markku Määttänen Pääesikunnan henkilöstöosastolta sanoo, että puolustusvoimat ei ole edes miettinyt naisille mahdollisesti tulevaa kutsuntapakkoa.

Puolustusvoimat ja PLM vastustaa ajatusta ja ihan ymmärrettävästi: naisten kutsuminen palvelukseen tulisi kalliiksi. Nykysuuntauksen mukaan palvelukseen astuvien määrää lasketaan, ei koroteta. Yhä harvempi nuori enää tulee jatkossa kelpaamaan palvelukseen, kutsunnat tiukkenevat. Mielestäni olisi kuitenkin tärkeää, että jos halutaan suunnata asevelvollisuusarmeijaa yhä voimakkaammin selektiivisyyden suuntaan, otetaan myös naiset aktiivisemmin mukaan toimintaan. Tällöin palveluksen suorittaa kaikista motivoitunein osa nuorista. Jokainen toki voi olla omaa mieltä siitä, kuinka paljon haittaa syntyy siitä ettei "huonoin aines" kelpaakaan palvelukseen ja nuoret kokevat olevansa kelpaamattomia yhteiskuntaan. Kirjoitin tästä viime PJ palstalla enemmän: Tulevaisuuden asevelvollisuus on selektiivinen?

"Siviilipalvelustehtäviin kriisinhallintaa

Puolustusministeri Jyri Häkämies sanoo, että siviilipalvelustehtäviä voitaisiin laajentaa palo- ja pelastustehtäviin.

- Esimerkiksi öljynkuljetuksissa on ollut viime aikoina pari läheltä piti tilannetta. Siviilipalveluksessa voitaisiin harjoitella esimerkiksi tähän liittyviä pelastustehtäviä."

Jyri on aivan oikeassa. On naurettavaa ja epäreilua, kuinka helpolla siviilipalvelusmiehet tällä hetkellä voivat palveluksensa suorittaa. Naurettavimmat esimerkit ovat, kun nuori voi suorittaa palveluksensa kotonaan asuen ja kirjoittaen omaa graduaan. Tähän tarvitaan nyt jotain rajaa, sillä tämä epäarvoistaa täysin varusmiehiä, jotka kykkivät vartiopoteroissaan, eivätkä takuulla pääse kirjoittamaan graduaan. Harvoin on myöskään mitään mahdollisuuksia edes lukea pääsykokeisiin. (Saa olla aika sitkee sissi, että tähän kykenee rankan palveluksen aikana).

Siviilipalvelusmiehille täytyisi saada koulutukseen selkeesti, niitä piirteitä, joita me halutaan heidän osaavan kriisiaikana. Olisi tärkeää, että he kykenisivät toimimaan pelastus, huolto ja esimerkiksi ensiaputehtävissä.

"Seppo Kääriäinen näkee siviilipalveluksen uudistamisen tärkeänä. Hänen mielestään se ei ole nykyään tyydyttävä."

Seppo tietää myös, ettei nykyinen järjestelmä ole toimiva ratkaisu, siihen pitää puuttua. Hyvä Seppo ja Jyri, olette oikeilla linjoilla. Ajattehan nyt asiaa myös hallituksessa?

Eversti Markku Määttänen sanoo kuitenkin, että kriisinhallintatehtävien laajentaminen siviilipalvelukseen voisi olla poliittisestikin ylivoimainen.

- Myöskään siviilipalvelusmiehet eivät välttämättä tykkäisi muutoksesta, Määttänen tähdentää.

Kysehän on siitä, että emme me vaan voi aina tyydyttää kaikkia. Jos asevelvollisuuslaissa on määrätty, että jokainen suomalainen mies on velvollinen suorittamaan vuoden mittaisen palveluksen ("jossain tapauksissa 6, 9, 11 tai 13 kk") niin meidän täytyy myös pystyä järjestämään koulutusta, joka palvelee sille asetettua tarkoitusta: ei niinkään siviilipalvelusmiesten toiveita, eikö vaan? En kyllä näkisi muutamien viikkojen tai kuukausien pelastus- ja kriisinhallintatehtäviin tähtäävää koulutusta mitenkään poliittisesti mahdottomana ajatuksena, enkä voi myöskään ymmärtää tai nähdä, minkä takia tällainen yleishyödyllinen koulutus olisi sivareille kivi kengässä? Minun mielestäni tätä asiaa täytyy tutkia ja kehittää edelleen. Nykyjärjestelmä ei ole toimiva ja muutoksia pitää tehdä.

"Varusmiesliiton kaikille asevelvollisille ajaman kolmen viikon pituisen kriisinhallintakoulutuksen lisäksi miesten pitäisi lisäksi suorittaa 5-11 kuukautta kestävä varusmiespalvelus.

- Kriisinhallintakoulutuksen voisi suorittaa toisen asteen kouluissa, maanpuolustusyhteisöjen kautta ennen palvelusta tai sen aikana armeijassa. Asiasta on neuvoteltu viime vuosina, eivätkä koulut ole asiaa täysin tyrmänneet."

Kriisinhallintakoulutukseen poistu! :)

HS

Eurooppapäivän meiningeistä

2007-05-10T04:00:00.000-07:00

Varusmiesliitolle tuli kutsu EU:n parlamentin Suomen edustajiston ja EU:n komission Suomen edustajiston tilaisuuteen Helsingissä. Puheenjohtajana osallistuin tietenkin tapahtumaan.

Hukassa

”Jännä homma” – steppailin sitä Aleksia pitkin ja en vaan millään tahtonut löytää sitä nelinelosta. Luvut pienenivät Kirkolle päin käveltyä 17,15,9… Ei sitten tullut mieleen, että toisella puolella tietä on parilliset luvut, jotka myös heittävät järkyttävän paljon tien toisen puolen luvuista, ottaen mm. huomioon, että laskentaa sotkee Tuomiokirkko, Domkyrkan, korttelin kokoinen hököstys. Kaikkea uutta sitä oppiikin, joka päivä.

Israelin lähettiläs heitti uukkarin, poliisit pysäyttivät liikenteen

No mikä paljasti lopulta vastaanoton sijainnin oli, kun musta mersu Israelin lipulla tulee kovaa vauhtia Aleksanterin katua pitkin, pysähtyy minun kohdallani, tekee uukkarin ja palaa takaisin keskustaa kohden. Jotenkin vaan arvasin, että ollaan samoihin bileisiin matkalla. Ensimmäistä kertaa taisin myös nähdä, kun kaksi spåraa odottavat lähettilään tehdessä käännöksiään. Eihän nämä spårat odota yleensä edes tien yli yrittäviä vanhuksia. No sitten auto kurvasi viereisen rapun eteen, jossa kaksi poliisipartiota ja miehet mustissa varmistivat tilannetta ja tarkastivat kutsut. Olipa kyllä hauska kävellä tämän porukan kannoilla samoihin bileisiin ja onneksi sattui kutsulappu myös mukaan: kolmen checkpointin jälkeen mustapukuiset miehet päästivät minut yläkertaan juhlimaan.

Juhlien keski-ikä +50v

Kansallissali on hieno paikka. Ovella käteltiin, salissa soi duon esittämää klassista musiikkia, ovelta lasi shampanjaa kurkkua kostuttamaan ja sitten vaan sisään. Ihmiset olivat kyllä kauhean tutun näköisiä: ensimmäisenä vastaan tulivat tuoreet ministerit, Meksikon suurlähettiläs, jonka hyvinkin hämärästi olen oppinut tunnistamaan, sekä Israelin lähettiläs, joka kurvasi paikalle samoihin aikoihin. Pikainen katsaus huoneeseen paljasti kekkereiden keski-iän päälle viidenkymmenen.

Joonas (Eurooppanuoret PJ), Elina Kiiski (Eurooppanuoret pääsihteeri), Kati Kokkonen (Sakki ry PJ), Lasse Männistö (SYL PJ), Antti Melander (SLL PJ) ja allekirjoittanut taisivat muodostaa näiden kekkereiden nuoriso-osaston. Osaston, joka toki oli erittäin aktiivinen: kävimme jututtamassa mm. Skinnaria, Lehtomäkeä, Kääriäistä, Rajamäkeä ja muita mielenkiintoisia vieraita. Varusmiesten asioista on kauhean helppo puhua, sillä ne koskettavat, tavalla tai toisella, meitä jokaista. Kiitimme porukalla kotiutunutta puolustusministeriä vuosien yhteistyöstä ja vaihdoimme päivän poliittiset kuumat perunat: asevelvollisten sosiaalisista asioista aina koulutuspolitiikkaan ja nuorten yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Seppo on armottoman hyvä tyyppi: avoin, rehellinen ja helposti lähestyttävä. Hänelle on kyllä helppo käydä kertomassa asioita. Skinnari puolestaan oli kiinnostunut tekemään aloitteen kotiuttamisrahanpalauttamiseksi (GREAAAT SUCCESS!!). Nyt täytyy valmistella hänelle asiasta informaatiota. Jouko on Varusmiesliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Lehtomäen kanssa keskustelimme Eurooppapäivästä ja EU:n lähitulevaisuuden haasteista.

Hyvät kekkerit, maukkaat tarjoilut ja mukavia ihmisiä.

Kuuden jälkeen vänrikki Turunen teki hyökkäyksen kirjastoon, me lähdimme Katin kanssa vielä Teerenpeliin oluelle. Harvinaista, että Joonas kieltäytyy jatkoista! Toivottavasti hän pian toipuu ja on taas menossa mukana. Iltaa jatkettiin Tapion ja Mirellan kanssa. Oli kyllä mukava päivä: Hyvää syntymäpäivää EU J. Ensi vuonna uudestaan.

”Eurooppa-päivän historiaa

Yhteinen juhlapäivä 9. toukokuuta muistuttaa päivästä, jona Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliset sodat siirtyivät historiaan. Valtioiden ja hallitusten päämiehet tekivät juhlapäivästä päätöksen Milanon huippukokouksessa vuonna 1985.”,

http://www.eurooppa-paiva.fi/2007/fi/index.php?trg=info&id=5

Ristiriitojen päivä

2007-05-08T13:07:00.000-07:00

Kuka väittää, että päivät vaan kuluvat, eikä mitään tapahdu? Tämä on nyt tänään taas todistettu vääräksi. Tänään on ollut päivä, johon on mahtunut mielettömiä onnen tunteita ja maata järisyttävää surua. Loppujen lopuksi päivästä jäi kipeät jalat, melkoinen väsymys ja tunne, että lähellä on paljon ystäviä, jotka aidosti välittävät. Sekä ihmisiä, jotka aidosti eivät piittaa toisista.
Serkku se joskus opetti, että: älä menetä empaattisuuttasi, mutta älä myöskään ole sinisilmäinen. Joskus joutuu tosi koville ja tuntuu, että on vaikea tuntea empaattisuutta ja toisaalta tuntee itsensä kovinkin sinisilmäiseksi. Mutta se joka parhaansa yrittää...

No mitäpä muuta? (sitten viime kirjoituksen)

1. Meidän pressa on jälleen onnistunut laukomaan älyttömyyksiä: haukkunut median ja kääntänyt jälleen selkänsä Natolle. Very niiiiice!

2. Ranska valitsi Oikean presidentin, joka valitettavasti on kuitenkin jokseenkin protektionistinen ja nationalisti, jännä paikka, mitäköhän tästä seuraa? Ranskan olis nyt vähitellen syytä koittaa ratifoioida se "EU sopimus"

3. Virossa ollaan riehuttu, bileet loppuivat vasta kun viinan myynti lopetettiin (hah!). Henkilökohtaisesti täytyy kyllä ilmoittaa, että typerintä, idioottimaisinta, tyhmintä, vajaaälyisintä, epädemokraattisinta ja järkyttävintä oli Venäjällä tapahtuneet törkeät hyökkäykset Viron ja Ruotsin diplomaatteja kohtaan. Ei edes sodassa hyökätä diplomaattien kimppuun. Nämä duman nuoret gangsterit tulisi kaikki tuomita. Järkipäähän! Paikallisen demokratien tuntien henkilöt todennäköisesti palkitaan teoistaan: GREAT SUCCESS!!

Alexi (Stubb) sanoi viime torstaina, että pitää tehdä vain niitä asioita, joista saa kicksejä. Olen nyt kovasti pohtinut Alexin sanomaa ja todennut, että äijähän puhuu järkeviä. Tästä innostuneena olen nyt koittanut karsia kaikkia "turhat stressitekijät" pois. Lopetin tänään Opiskelijakunnan varapuheenjohtajan tehtävistä. Nyt täytyy valmistua koulusta, opiskelijakuntatoiminta jääköön muille: mun vapaa-aika menee Varusmiesliittoon.

Vakava simputus yhä yleistä varuskunnissa

2007-05-02T00:04:00.001-07:00

Tänään Ilkassa:

Kotimaa

Vakava simputus yhä yleistä varuskunnissa

Jukka Svenström/Jorma

tiistai 01.05.2007

Varusmiesten simputus on edelleen yleistä ja monissa tapauksissa vakavaakin, ilmenee Varusmiesliittoon tulleista nimettömistä yhteydenotoista. Liitto aloitti simputuksenvastaisen kampanjan Varusmies-lehdessä maaliskuussa. Taistelua terästetään pian alkavalla juliste- ja verkkosivukampanjalla.

Varusmiesliiton puheenjohtaja Harri Sieppi ei yllättynyt niinkään nimettöminä annettujen simputustapausten määrästä.

- Se hieman yllätti, että joukossa oli niin paljon vakavia tapauksia.

Liiton saamat yhteydenotot kertovat vakavista kiusaustapauksista, fyysisistä ja henkisistä painostuksista sekä joukkorangaistuksista, joista on kantelun jälkeen seurannut varusmiehille uhkailua ja syyttelyä.

Siepin mukaan osa tapauksista on todella arkaluontoisia, koska ilmoittajat suorittavat tällä hetkellä palvelustaan ja pelkäävät joutuvansa yhä pahemman kohtelun kohteeksi, jos asia tuodaan julkisesti esille.

Liitto aikoo seurata joitain kyselyssä esiin tulleiden tapauksien käsittelyä ja tukea niissä mukana olevia varusmiehiä.

Idean simputuskampanjaan liitto sai koulukiusaamiskampanjoista.

- Simputus on eräänlaista varuskuntien koulukiusaamista, joka saattaa kestää koko koulutusajan ja aiheuttaa pahoja seurauksia sen kokeneelle.

Miesten koulussa ei valiteta

Sieppi arvelee simputuksen huonon julkitulon johtuvan osaksi perinteen painolastista.

- Varusmiespalvelu nähdään edelleen miesten kouluna, jossa kanteluita ja valituksia pidetään heikkouden osoituksina. Ryhmäkuri nostaa myös ilmoituskynnystä.

Simputuksen yleisyydestä kertoo se, että erään selvityksen mukaan noin puolet varusmiehistä sanoi joko nähneensä tai kokeneensa simputusta.

- Varuskunnissa puolestaan on yhä halua pitää ongelmat oman yksikön sisäisinä. Simputusta on ollut aiemminkin, siitä vain ei ole puhuttu.

Varusmiehet eivät tunne oikeuksiaan

Siepin käsityksen mukaan varusmiehet eivät juuri tunne oikeuksiaan.

- Yleistä palveluohjesääntöä, joka sisältää esimiestyöskentelyä koskevat säännöt, ei käsitellä heti varusmiespalvelun alussa.

Esimiesten lähestymistä vaikeuttaa Siepin mukaan usein myös se, että asiattomaksi koetun käytännön arvellaan olevan lähtöisin esimiehiltä.

- Puolustusvoimilla on kyllä tarkat ja tiukat ohjeistukset, mutta ylilyöntejä tapahtuu aina silloin tällöin.

Siepin mukaan simputustapausten tutkintaa vaikeuttaa niiden vaikea todistaminen.

Julkisuus paras apu

Varusmiesliitto hakee simputusongelmaan ratkaisua julkisuuskampanjan avulla.

- Aloitamme piakkoin näyttävän juliste- ja verkkosivukampanjan. Haemme myös tukea kaikilta mahdollisilta yhteistyökumppaneilta, kuten muilta liitoilta ja veteraanijärjestöiltä.

Hankkeelle haetaan eritysavustusta muun muassa opetusministeriöltä.

Liitto pyytää kaikkia simputusta kokeneita tai nähneitä toimittamaan omakohtaiset kokemuksena joko suoraan liiton toimihenkilöille tai liiton julkaiseman Varusmies-lehden toimitukseen (www.varusmiesliitto.fi tai toimitus@varusmiesliitto.fi)

- Palautetta voi antaa nimettömänä tai omalla nimellään. Kirjoittajan henkilötiedot jäävät joka tapauksessa vain Varusmiesliiton tietoon.

Kauhavalla ei havaintoja

Kauhavan lentosotakoulun johtajan eversti Petri Tollan tietoon ei ole simputustapauksia tullut.

- Käymissäni keskusteluissa ei ole tullut ilmi simputustapauksia. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö sellaisia olisi.

Tolla luki Varusmiesliiton asiaa koskevaa kannanottoa huolestuneena ja pitää asiaa vakavana.

- Puolustusvoimilla on simputuksesta hyvät ohjeet ja asiaa kyllä painotetaan koulutuksessa.

"Lisätehtävät koetaan herkästi simputukseksi"

Niinisalon varuskunnan tulenjohto- ja tiedusteluyksikössä palveleva kauhajokelainen tykkimies Vesa Hietikko ei allekirjoita väitettä, että simputus olisi armeijassa yleistä. Ainakaan hänen tietoonsa ei ole tullut Niinisalossa yhtäkään simputustapausta. Hietikko palvelee varusmiehenä nyt viidettä kuukautta ja on ollut tänä aikana varuskunnan sisällä kahdessa eri patterissa.

Hietikko uskoo, että simputus- ja kiusaamisväitteet juontavat siitä, että varusmiehille annetaan töppäilyistä yleensä ns. lisätehtäviä, jotka osa kokee simputuksena. Esimerkiksi ruokalassa metelöiminen, ylenpalttinen kiroilu tai pelleily voivat johtaa siihen, että henkilö laitetaan vaikkapa lakaisemaan pihaa.

- Jos sitten jollekin tällainen nakki napsahtaa ärsyttävässä tilanteessa, hän voi kokea sen simputuksena. Lisätehtävät ovat kuitenkin yksi tapa osoittaa, ettei kannata möhliä. Kyllähän virheestä jotenkin on voitava antaa opetus, sanoo Hietikko.

Minkäänlaista fyysistä rankaisemista ei hänen tietääkseen ainakaan Niinisalossa harrasteta eli että pakotettaisiin varusmies esimerkiksi rämpimään itsensä uuvuksiin suolla. Koko joukon rankaiseminen yhden munauksista on myös taakse jäänyttä elämää.

- Kyllähän siellä huudetaan ja senkin jotkut kokevat kiusaamisena. Joskus kieltämättä tuntuu, että osa on sellaista pullamössöporukkaa, etteivät he siedä oikein mitään. Kotonakin on ilmeisesti aina hyssytelty heidän tekemisiään.

Mikä mielestäsi on simputusta?

- Se on minun mielestäni toisen fyysistä rasittamista ilman mitään päämäärää. Toisaalta tiedän, että joillakin ottaa luonnon päälle jo pelkästään normaali taisteluharjoitus, jossa pitää ryömiä.

Hietikko luottaa kantahenkilökunnan oikeudentuntoon.

- Päälliköille voi ja uskaltaa kyllä sanoa kiusaamisesta ja minun käsittääkseni he myös tarttuvat asiaan. Kiusaajalle tulee huonot oltavat ja aika herkästi laitetaan esitutkinta pystyyn.

Kantahenkilökunta ei Hietikon mielestä ainakaan simputa eikä kiusaa ja suurin osa varusmiesalikersanteistakin toimii fiksusti. Alikersanttien joukkoon tosin eksyy silloin tällöin henkilöitä, jotka ovat esimiestehtävissä pelkästä pätemisen halusta.

- He eivät välttämättä tiedä johtamisesta mitään, mutta nauttivat asemastaan. Pääasiassa alikessut ovat kuitenkin asiallista porukkaa ja sisäistäneet sen, mikä on esimiehen tehtävä.

Palvelusohjesääntö ja rikoslaki perusohjeina

Puolustusvoimien sotilashenkilöstön yleiseen palvelukseen liittyviä määräyksiä sisältävä yleinen palveluohjesääntö uudistettiin vuonna 2002.

Ohjeen 14. pykälä:

- Laki suojaa sotilasta esimiesten käskyvallan väärinkäytöltä, epäoikeudenmukaiselta kohtelulta ja loukkauksilta sekä aiheettomilta syytöksiltä. Sotilaalla on oikeus säännösten ja hyvien tapojen mukaiseen, asialliseen, oikeudenmukaiseen ja ihmisarvoiseen kohteluun. Vääränä pitämästään menettelystä sotilaalla on oikeus hakea oikeusturvaa ylemmältä esimieheltä tai eduskunnan oikeusasiamieheltä ottamalla asia esille heidän kanssaan tai tekemällä kantelu. Kantelun tekeminen ei kuitenkaan vapauta häntä palvelusvelvollisuuksien täyttämisestä.

Ohjeen 72. pykälä:

- Esimiehen vallan kaikenlainen väärinkäyttö, samoin kuin voimassa olevien määräysten ja hyvien tapojen vastaisten tai ihmisarvoa loukkaavien menettelytapojen käyttäminen on kielletty. Esimiesaseman väärinkäyttäminen on kyseessä, jos esimies tarkoituksella aiheuttaa alaiselle kärsimystä tai terveyden vaaraa taikka kohtelee tätä nöyryyttävällä tavalla.

Rikoslain 45. luku 16. pykälä:

- Esimies, joka 1) käskyvaltaa väärinkäyttäen aiheuttaa käskynalaiselle sellaista kärsimystä tai sellaista vaaraa hänen terveydelleen, joka ei ole palveluksen kannalta tarpeellista, taikka kohtelee häntä nöyryyttävällä tavalla,

- 2) tai kurinpitoesimiehenä määrää kurinpitorangaistuksen tai -ojennuksen henkilölle, jonka tietää syyttömäksi, on tuomittava esimiesaseman väärinkäyttämisestä kurinpitorangaistukseen tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Esimiesaseman väärinkäyttämisestä tuomitaan myös esimies, joka teettää käskynalaisella palvelukseen tai koulutukseen kuulumatonta työtä.

Rikoslain 45. luku 17. pykälä:

- Jos esimiesaseman väärinkäyttämisessä aiheutetaan käskynalaiselle erityisen tuntuvaa kärsimystä tai vakavaa vaaraa hänen terveydelleen ja esimiesaseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä esimiesaseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Vappuna stadissa

2007-05-01T02:17:00.000-07:00

Manta lakitus / HS Heidi Piiroinen

Glada Vappen! 1/2

Täällä taas. 5...4...3..2..1.. 0! Hyvää vappua, huuto raikuu Shakersin kuumissassa pöydässä. Liikkeellä ollaan jälleen samalla Porvari-iskuryhmällä, kuten niin monena kertana aikaisemminkin. Ryhmä koostuu VMTK Vänrikki Turusesta ja VMTK-ryhmyreistä Meriöstä ja allekirjoittaneesta, sekä muuttuvasta määrästä lisävahvistuksia: tällä kertaa menossa mukana Selma, Mirella ja myöhemmin paikalle saapunut Seba the basisti. Tänäänkin ollaan "yhdellä" ja tänään juhlitaan vapun alkamista.

Illalla lähdettiin meille "tupareille" (=jatkoille) samalla porukalla. Keskusteluiden aiheena mm. NYT liitteen Porvari -extra ja Aino Mäkisalon tiukkaakin tiukemmat kommentit: "JOS ON VARAA MAKSAA MILJOONA, ON OIKEUS ASUA ILMAN ETTA VIEREEN SIJOITETAAN ALKOHOLISTIEN ASUNTOLA.", kirjoitus aiheuttaa pahennusta ja loppukaneetin: "Huoh, Kansalliset ylioppilaat". Hieman eri tyyppisiä vastauksia olisi lienee tullut, jos esimerkiksi meidän iskuryhmämme olisi päässyt ääneen.

Glada Vappen! 2/2

Aamulla toivotan hyvät vaput ja jatkamme yhdessä siitä mihin eilen jäimme. KansY:n ja muiden, joille on oikeus asua ilman, että viereen sijoitetaan alkoholistien asuntola, järjestämä Wappuratikka jää tänään valitettavasti pois aamukuvioista. Päivän ensimmäisenä ohjelmassa on siis Kokoomusnuorten wappuboolit (formaly known as Pesosen wappuboolit).

Wappubooleille klo 14:30, paikalta löytyvät sekä Vänskä Turunen, joka näyttää selvinneen ajoissa paikalle, piirin pj, liiton pj, työntekijöitä, KansY:läisiä, random Helsinkiläisiä sekä muita tallaajia -paljon tuttuja. Pihalla KansY:läiset pitävät omia bileitään, heillä on sohvat, kauppa-auto ja reput täynnä riimeä, (viinaaa!), riimejä.. Kokoomusnuorten Booli on tuttuun tyyliin tehty lasten uima-altaaseen, jota täytetään, sitä mukaa kun pinta laskee. Nopeasti se varmaan laskikin, mutta tehokkaan huollon ansiosta, pinta pysyi kuitenkin korkealla. Tunnelma pysyi korkealla myös. Paikalle ei tällä kertaa saapunut niin Zyskowicz kuin ei myöskään Sasi (Kimmo), mutta ministeri Sarkomaa, oli saapunut tapaamaan nuorisoliigaa: OPM:n avustukset olivat tehokkaassa käytössä luomassa erinomaista yhteilöllisyyttä ja verkostoituminen oli silmin havaittavaa. Myös puhelimeen ilmestyi uusia mystisiä numeroita. Wappuboolit olivat jälleen nimensa veroiset.

Lähdimme iskuryhmällä piknikille ja katsomaan Mantan lakitusta. Tällä kertaa ryhmään liittyi Sini, useampi pullo kallista shampanjaa ja muutama epämäärinen valkoinen kapistus, joita ihmismassoissa liikkui myös muita. Kyseessä lienee ollut Kevään Muoti-ilmiö. Korkkasimme shampanjat, moikkasimme viereemme eksynyttä oppositioministeri Haataista ja upotimme lakit syvällä päähämme. This is it boys, Manta on jälleen lakitettu ja yksi opiskeluvuosi jälleen takana. (huomio: SLL:n entisellä puheenjohtajalla Vänrikki Turusella ei ollut lakki mukana! Hyi hyi!)

Lakituksen jälkeen Senaatorintorille katsomaan keikkaa, syömään La Bodegaan ja Eurooppalaisen Suomen toimistolle tutustumaan Eurooppapolitiikan arjen koukeroihin. Mainita täytyy myös se, että allekirjoittanut voitti Turusen järjestämässä visailussa armottoman hienon EU -aiheisen T-paidan. Voittoon johtaneet vastaukset olivat: EU:ssa on 27 valtiota ja G8 maiden puheenjohtajuus on, tällä hetkellä, Saksalla. Näppejään jäivät nuolemaan (VMTK -ryhmyri) Kalle ja seurueeseen liittynyt KansY:n Veera. HEKY heille.

Ilta jatkui tästä Kamppiin ja ryhmä hajaantui 12 jälkeen.. Tämäkin wappu muistetaan // mahdollisesti // muistetaan..

HS 1.5.

ps. kattelkaas lehtikirjoituksia, Varusmiesliitto on näyttävästi jälleen esille. >> ROCK ON.
Vappuja jokaiselle..

Tulevaisuuden asevelvollisuus on selektiivinen?

2007-04-26T15:28:00.000-07:00

Tasavallan presidentti, puolustusvoimien ylipäällikkö, Tarja Halonen kutsui v. 2004 Varusmiesliiton ja VMTK-pääsihteerin puhutteluun, joka jälkeenpäin on mediassa tunnettu nimellä ”Bikinisota”. Puhuttelun pääsanoma oli kuitenkin toinen: Varusmiesliiton on tehtävä aloite selektiivisen varusmiespalveluksen puolesta.

Edeltäjäni Niilo Mustonen ei kuitenkaan toiminut presidentin linjaamalla tavalla, vaan itse asiassa päinvastoin: Varusmiesliitto teki aloitteen, jonka mukaan myös naiset tulisi kutsua palvelukseen. Julkisuudessa pohdittiin tyttöryhmien tanssiesitysten eettisyyttä, kulisseissa kuohui.

Kuluvan talven aikana Varusmiesliitto on jälleen käynyt tapaamassa tasavallan presidenttiä, puolustusministeriä sekä puolustusvoimien komentajaa eivätkä selektiivisyyskeskustelut ole ainakaan yhtään laantuneet. Presidentin ajama linja näyttää levinneen jo hyvin laajalle, vaikkakin puolueet edelleen liputtavat Varusmiesliiton tekemässä kyselyssä, ainakin näennäisesti, nykyisen asevelvollisuusarmeijan puolesta. Tulevaisuudessa varusmiespalvelus tuskin enää koskee jokaista suomalaista nuorta miestä, palveluksen suorittaa tiukan kutsuntasyynin läpäisseet henkisesti ja fyysisesti terveimmät, palvelukseen sopivimmat nuoret.

Päätös selektiivisyydestä on poliittinen ja asiasta päättää ehkä jo maalisvaaleissa valitsemamme eduskunta. Ilmapiiri on selektiivistä asepalvelusta kohtaan merkittävän positiivinen, nykyiseen järjestelmään ei ole varaa ja sodan luonnekin on muuttunut. Meitä kessun retaleita, puolen vuoden jäkstereitä tai vuoden kuskejakaan ei enää entiseen tapaan kaivata. Jatkossa sodat käydään tehokkailla, pienillä, nopeilla ja vahvasti nykyaikaisella aseistuksella varustetuilla joukoilla. Liisa Jaakonsaarta lainaten: olemme museokamaa.

Käytännössä selektiivisyyteen voidaan siirtyä jo nyt, ilman lakimuutoksia, kiristämällä kutsuntojen seulaa ja vapauttamalla huonoin aines nuoristamme palveluksesta rauhan aikana. Mutta miten käy äidin pikku mussukoille, jotka eivät kelpaakaan armeijaan? Miten kertoa asiasta isovanhemmille, jotka ylpeänä odottavat uuden sukupolven astumista saappaisiin, suorittamaan suurta velvollisuutta ja nousemaan maamme tueksi ja turvaksi. Miten käy niille, joita ei palvelukseen hyväksytä?

www.varusmiesliitto.fi

kirjoituspäivä

2007-04-26T14:02:00.000-07:00

WG 2007 - Himos / Uudenmaan voittajamökki!! (oon niin ylpee teistä!)

Varusmies -lehden deadline pukkaa päälle. Tänään piti tuottaa neljä juttua ja tavattiin myös päätoimittaja Sannan kanssa illallisen merkeissä: aiheena STT:lle menevä uutinen. Aamun ahkeran tekstintuottamisen jälkeen tuli kuitenkin stoppi: ei kyennyt enää. Kävin rullistelemassa Jedassa ja moikkaamassa Mirellaa. Sieltä sit Sannaa moikkaamaan ja seitsemän pintaan kotia.

Sebastian tulit tänään tuomaan WG kuvia mulle tänne Kamppiin. Hyviä otoksia ja kuvista päätellen oli tosi hauska reissu. Sitä se myös oli muistikuvien perusteella. Sebastianista on kyllä nopeasti tullut yksi läheisimmistä kavereista Kokoomusnuorista. Nyt Seba on lähdössä Keuruuseen armeijaan kesällä, joten pian nähdäänkin paljon harvemmin. Uskon vahvasti, että hän tulee pärjäämään erinomaisesti intissä ja pitäisi yrittää itsekin aktivoitua niin, että VML PJ roolissa kävisin myös Keuruulla matkaamassa, Rock on, ystäviin Pidetään Yhteyttä.

Stasi –listoja ei tarvitse julkaista – Suomi suojelee pimeetä historiaansa

2007-04-25T02:51:00.000-07:00

kuva: Iltasanomat

”Helsingin käräjäoikeus on päättänyt, että valtion ei tarvitse julkaista niin sanottuja Stasi-listoja.”, uutisoi STT

”Rusin asianajajan mukaan listojen avulla selviäisi, miksi esitutkinta alkoi juuri Alpo Rusin kohdalla.” , kertoo HS

Suojelupoliisin hallussa oleva Rosenholz-aineisto pitäisi julkistaa Suomessa kuten muissakin maissa. Asiakirjojen salailu kertoo suomettumisesta, kirjoittaa Alpo Rusi. (HBL)

STT/HS/HBL

Radio Helsinki kertoo, kuinka asiat olivat paremmin kun välit DDR:ään olivat kunnossa, nyt ei ole DDR:ää, Ei Neuvostoliittoa, mutta Suomi jatkaa suomettumistaan. SUPOn Tiitinen laittoi aikoinaan maagisella avaimellaan STASI –asiakirjat holviin, mitä ei saada enää auki. Saksa tekee parhaillaan avointa tilitystä suhteestaan Stasiin ja natsi-Saksaan, Natsi-Saksan arkistot on avattu, Rosenholz arkistot ovat avattu, mutta SUPOn Stasi arkistot pysyvät kiinni. -Mistäköhän on kysymys?

Helsingin radiossa soi vanha DDR:n remputus, miksattuna 1990 –luvun teknoon. Mikään ei ole niin nostalgista kuin maailman kauneimman kielen, eli Saksan, teknomättö aamutuimaan. Nettikeskusteluissa on jälleen nostettu esille, kuinka Suomi jatkaa salailun linjoilla. Epäillään, että listojen sulkemisella pyritään suojelemaan joitakin henkilöitä.

HBL uutisoi: ”Sodan jälkeen tiedustelumiehet olivat pitäneet yhteyksiä Suomen valtiojohtoon. Vuodesta 1968 he laajensivat toimintapiiriään: nyt myös monet nuoret vaikuttajat ja keskeiset lehtimiehet saivat yhteyshenkilönsä itätiedustelusta. Tällä luotiin maaperää suomettumiselle

Suomelle tarjottiin jo 1990 läntisistä lähteistä noin kahdenkymmenen nimen luetteloa suomalaisista, joilla saattoi olla epäilyttäviä yhteyksiä Stasiin. Presidentti Mauno Koivisto sulki luettelon niin sanotusti kassakaappiin Supon silloisen päällikön Seppo Tiitisen esityksestä.

Luettelo tunnetaan "Tiitisen listana.”

DDR:n ajan ”nuoret vaikuttajat” ovat tämän päivän ”vaikuttajia”.. kenties kansanedustajia, entisiä ministereitä, kunnallispoliitikkoja, virkamiehiä, lehtimiehiä… jokainen arvuutelkoon itse. Sen verran tiedetään, että kuuluisien vakoojien lähetystösihteeri Gerhardt ”Pohlman” Magen ja lähetystöneuvos Gerhard ”Hans Reichert” Lindner tiedetään olleen läheisissä yhteyksissä SKP:n ja SDP:n vaikuttajiin. SDP on nyt oppositiossa. "Lyö lyötyä, siitä on hyötyä", murjaisee Apu-lehdessä nro 24 toimittaja Susanna Luikku jalkapalloilusta kertovassa otsikossaan, olisikohan murjaisu yleispätevä?

-Vaalien aikaan kerrotaan Kataisen sanoneen, että listat tulisi julkaista. Nähtäväksi jää tekeekö ”Vanhasen kakkonen” jotain asian eteen. Asia on arkaluontoinen, uskaltaakohan Keskusta lähteä mukaan vanhan hallituskumppaninsa kivittämiseen? Ainakin Rusi kertoo jatkavansa taistelua asiansa puolesta.

Turvallisuuspolitiikassa olemme Naton listoilla samassa kategoriassa (kolmosessa) mm. Uzbekistanin ja Kazakstanin kanssa, Jenkkitiedustelussa meidät taannoin laskettiin vielä vanhoihin Neuvostosateliittivaltioihin ja itse emme ole valmiita kohtaamaan menneisyyttämme. Asioiden peittely, salailu ja jatkuva hyssyttely antavat ymmärtää, että suomettumisesta ei olla päästy yli. Arkistojen avaaminen antaisi rehellisen rehdin kuvan Suomen nykypolitiikasta: saataisiin luurangot ulos kaapeista. Nykytoiminta ei kuulu avoimeen eurooppalaiseen ajatusmaailmaan, vaan puhuu todisteena suomettumisesta.

Lisää aiheesta:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Alpo+Rusi+HSn+Sunnuntaidebatissa+Suomi+salailee+l%C3%A4himenneisyytt%C3%A4%C3%A4n/1135226805953

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1357287

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Stasi-listoja+ei+tarvitse+julkaista/1135226802965